Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Asunnottomuuden takana voi olla monenlaisia syitä aina päihde- ja mielenterveysongelmista työttömyyteen ja yritysten konkursseihin. Seurauksia koituu yhteiskunnalle, mutta erityisesti yksilön itsensä terveydelle ja hyvinvoinnille.  

Suomi on asettanut tavoitteekseen pyrkiä asunnottomuuteen vuoteen 2027 mennessä. Vaikka asunnottomuus on itsessään suuri tragedia, positiivista on kuitenkin Suomen kehityssuunta: maamme on Y-säätiön mukaan ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus laskee. Asunnottomuuden vastaisessa työssä keskeinen periaate on ollut ”Asunto ensin”. Asunnon saaminen ei siis edellytä elämäntapamuutosta tai tervehtymistä, vaan asunto tulisi saada ensin. Tämän jälkeen voidaan keskittyä saamaan muu elämä raiteilleen.   

Suomessa oli ARA:n selvityksen mukaan 3 686 yksinelävää asunnotonta (7 % vähemmän kuin v. 2021), joista 70 % majoittuu tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Ulkona, rappukäytävissä ja ensisuojissa yöpyi 492 ihmistä, kun taas asuntoloissa ja majoitusliikkeissä asui 302 asunnotonta. Pitkäaikaisasunnottomia on 1 133 ja asunnottomista yli puolet asuu pääkaupunkiseudulla, josta Helsingin osuus 896. Sukupuolierot korostuvat ja 75 % asunnottomista on miehiä. 

Yksityiset vuokranantajat tärkeä osa matkalla kohti asunnottomuutta 

Hyvin olennaista asunnottomuuden vähentämisessä on riittävä vuokra-asuntojen tarjonta. Asunnottomuus on vähentynyt merkittävästi vuodesta 2012, jolloin asunnottomia oli lukumäärällisesti yli 8 000. Määrää on saatu pienennettyä ajanjaksolla 2012–2022 yli 50 prosenttia. Samalla ajanjaksolla asuntoja on valmistunut keskimäärin yli 35 000 vuodessa, toisin sanoen yli laskennallisen vuotuisen tarpeen. On ensiarvoisen tärkeää, että koteja ylipäätään on riittävästi tarjolla, jolloin riski joutua asunnottomaksi pienenee. Päinvastainen esimerkki löytyy vuokrasäännellystä länsinaapuristamme, jossa asuntoja ei ole tarpeeksi. Ruotsissa asunnottomia onkin lähes kymmenkertainen määrä. 

Koska suurin osa vuokra-asuntomarkkinasta koostuu yksityisistä vuokranantajista, ovat he tärkeässä osassa luomassa kysyntää rakennussektorille ja tarjoamalla koteja eteenpäin. Toisaalta he ovat hyvin keskeisessä asemassa ostamassa vanhoja asuntoja ja tarjoamalla näistä koteja – tätä ei institutionaalinen tai tuettu toimija pysty tekemään samassa määrin. Tiivistettynä yksityiset vuokranantajat ovat asuntopolitiikan vahvimpia välineitä varmistamalla suurimman määrän koteja tarjolle. 

Asumisneuvonta on hallitusohjelmaan kirjattu keino asunnottomuuden vähentämiseksi. Sen vaikuttavuus ennaltaehkäisevänä palveluna on tunnustettu, auttaen vähentämään vuokravelkoja, asumisen ongelmia ja häätöjä sekä varmistaen asumisen jatkuvuuden. Juuri kun toiminta saatiin tänä vuonna käyntiin, on sen budjetti puolittumassa, vaikka taloudellisesti haastavina aikoina asunnottomuuden riski kasvaa, korostaen tarvetta säilyttää ja vahvistaa tätä palvelua osana pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa. Siksi myös Suomen Vuokranantajat tukee asumisneuvonnan edistämistä ja rahoituksen turvaamista. 

Lopuksi – Suomella on edellytykset olla vähintäänkin Euroopan ensimmäinen maa, joka onnistuu poistamaan asunnottomuuden, kenties voimme olla koko maailman ensimmäisiä.  

Suomen Vuokranantajat lahjoittaa tänäkin vuonna sidosryhmien joulumuistamisiin ja joulukortteihin varatut rahat VVA ry:n asunnottomuustyöhön.  

Eemeli Karlsson

ekonomisti

Suomen Vuokranantajat ry