Suomen hallitus kokoontuu ensi viikolla budjettiriiheen, josta odotetaan toimia myös rakennusalan ahdinkoon. Ratkaisuvaihtoehtoja miettii parhaillaan lisäksi ympäristöministeriön työryhmä.

Rakennusalaa voi pitkällä tähtäimellä edistää monin tavoin, mutta tähän suhdannetilanteeseen lähes kaikki ehdotetut keinot ovat jo myöhässä. Kysyntä joustaa nopeammin kuin tarjonta, mutta muutokset tarjonnassa ovat pitkäaikaisempia. Siksi nopein täsmälääke rakennusalan ahdinkoon on kysyntää edistävä toimi. Tässä tilanteessa tämä täsmälääke olisi varainsiirtoveron määräaikainen poisto ensi kesään saakka.

Rakennusala on ahdingossa, hankkeet eivät käynnisty ja tulevaisuuden skenaariot mietityttävät

Rakennusalan aloitukset jyrkkenevät jopa kovempaa kuin 15 vuotta takaperin finanssikriisissä. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa asuntojen tarjonta tulee putoamaan jyrkästi

Tuotannon käynnistymistä haittaa erityisesti kolme tekijää. Rakennuskustannusten kasvu sekä odotukset korkotason noususta ovat merkittäviä tekijöitä, mutta yksi nousee kuitenkin ylitse muiden; kysynnän riittämättömyys. Mikäli asuntokaupan kysyntä matelee pidemmän aikaa, kasvavat välilliset riskit yhä suuremmiksi.

Tällä hetkellä Rakennusteollisuus arvioi, että asuinrakentamisen verotulot putoavat vuosien 2023 ja 2024 aikana 1,3 miljardia euroa, ja että koko rakentamisen arvoketjussa työllisyys vähenee 30 000 työllisellä. Lisäksi iso kysymys kuuluu, lähteekö ulkomainen rakennustyövoima Suomesta ja jos näin käy, palaavatko he. Mikäli asuntokaupan kysyntää saadaan vauhditettua, jäävät myös nämä edellä mainitut välilliset vaikutukset pienemmiksi.

Varainsiirtoveron poisto pienentäisi kerättyä varainsiirtoverokertymää, mutta on omiaan lisäämään muuta verokertymää

Varainsiirtoveroa kerättiin viime vuonna 917 miljoonaa euroa ja valtion talousarvioesitykseen on kirjattu seuraavanlaisesti: ”vuonna 2023 asunto-osakekaupan arvo nousisi 2,8 % sekä kiinteistökaupan arvo nousisi 2,8 %”. Vuoden 2024 luvut ovat 3,9 % ja 2,1 %. Todellisuudessa luvut tulevat olemaan pienempiä. Tämän vuoden tammi-elokuussa varainsiirtoveroa on kerätty 418 miljoonaa eli 244 miljoonaa vuodentakaista vähemmän.

Ehdotuksessa varainsiirtoveron laskemisesta meidän ei kuitenkaan tule tyytyä tarkastelemaan pelkästään varainsiirtoveron verokertymän laskua. Uudisasunnon tuotannosta 46 % on veroja ja veronluonteisia maksuja, joten tarjonnan supistuminen iskee myös muihin kerättäviin veroihin. Vauhdittamalla kysyntää varainsiirtoveron laskulla tuettaisiin sekä rakennusalaa että välillisesti valtion muuta verokertymää tiukassa taloustilanteessa.

Taloustilanteeseen vedoten ehdotammekin ensisijaisesti varainsiirtoveron määräaikaista poistoa, jonka vaikutus julkiseen talouteen on rajallinen. Lisäksi määräaikainen poisto vauhdittaisi kauppaa juuri pahimmalla hetkellä, kun ostajat tiedostavat määräaikaisuuden. Tulevaisuudessa kauppaa ovat vauhdittamassa ostovoiman paraneminen, todennäköisesti alhaisempi korkotaso, väestönmuutos ja ylipäätään ennallaan säilyvä tarve asunnon vaihtamiselle. Tulevaisuudessa kysyntää siis on, mutta kauppa-aktiviteettia tarvitaan välittömästi. Samasta syystä poisto tulee tehdä ns. yön yli päätöksellä, jotta kauppa ei tyrehdy, kun odotellaan tulevaa määräaikaista poistoa.

Varainsiirtoveron poistolla myös muita tutkittuja positiivisia vaikutuksia

Taloustiede tunnistaa termin ”hyvinvointihaitta”. Esimerkiksi VATT:n tutkimuksen mukaan varainsiirtoveron haitallinen seuraus on pienempi muuttoalttius ja työvoiman vähäisempi liikkuvuus sekä maakuntien sisällä että niiden välillä. Koska varainsiirtovero kohoaa monesti useisiin tuhansiin, jopa kymmeniin tuhansiin (jo 250 000 euron omakotitalokaupassa vero on 10 000 €), on vaikutus oletettavasti merkittävä. Emme siis pysty käyttämään asuntokantaamme toivomallamme tavalla, aiheuttaen täten hyvinvointihaittaa. Lisäksi kansainvälisten tutkimusten mukaan varainsiirtovero vähentää kaupankäyntiä asuntomarkkinoilla. Ja tarve tässä tilanteessa on – kaupankäynnille.

Eli kaupan vauhdittaminen, ei tarjonnan elvyttäminen

Kriisit laittavat yritykset pohtimaan tuottavuuttaan. On tehostettava toimintoja. Nollakorkoaikana oli tärkeää tuottaa asuntoja kovaan kysyntään. Nyt on tärkeä sopeutua muuttavaan ympäristöön.

Muutos on kuitenkin järisyttävän nopea – sekä yrityksillä että kuluttajilla. Siksi kysyntää on edistettävä täsmätoimella, ei tarjonnan hitaalla elvyttämisellä. Tähän varainsiirtoveron väliaikainen poisto olisi hyvä lääke.

Eemeli Karlsson

Ekonomisti

eemeli.karlsson@vuokranantajat.fi

044 283 6062