Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:ltä tilaamasta tutkimuksesta selviää, että asumismenot kasvavat tänä vuonna tuntuvasti. Keskeisenä ajurina on voimakas korkojen nousu, jonka lisäksi myös muihin asumismenoihin kohdistuu merkittäviä nousupaineita. Tutkimuksen mukaan asumismenot kasvavat keskimäärin 6,5 % vuonna 2023.

Perinteisesti omistusasuminen on ollut kannattavampaa, mikäli tähän vain on ollut mahdollisuus. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut ja vastikkeiden sekä korkojen osuus lähentelee vuokralla asumisen kustannusta. Kun tähän lisätään lainalyhennykset, on vuokralla asuvan kuukausittainen kassavirta huomattavasti pienempi. Tämä korostuu pk-seudulla, kun taas muualla suomessa ero ei ole yhtä suuri johtuen pääasiassa asuntojen alhaisemmista hinnoista. Lisäksi erot vaihtelevat huomattavasti talotyypeittäin.

Millaisia eroja asumiskulujen muutoksissa on?

Kun asumismuotoja tarkastellaan tarkemmin, voidaan huomata, että asumismenojen muutokset ovat hyvin erityyppisiä. Asumismenojen muutokset vuosien 2022 ja 2023 välillä vaihtelevat eläkeläisen öljylämmitteisen omakotitalon laskeneesta (-4,7 %) kustannuksesta aina lapsiperheen sähkölämmitteiseen omakotitaloon (+16,1 %). Taustalla on sekä eläkeläisten pääsääntöisesti velattomat omakotitalot ja vuonna 2023 laskenut öljyn hinta (-22 %). Vastaavasti lapsiperheen omakotitaloasumista ovat rasittaneet kasvaneet korkokulut sekä sähkön hinta. On huomioitava, että noin puolet suomalaisista asuu omakoti- tai paritalossa, joten muuttuneet kustannukset todellakin vaikuttavat kansakuntaamme. Samalla omakoti- ja paritalot vastaavat n. 38 prosentin osuutta talotyypeistä.

Kerrostaloasuminen on kuitenkin yleistymässä, ja tällä hetkellä niissä asuu n. 40 prosenttia Suomen väestöstä, samalla kun nämä asunnot vastaavat noin 47 prosenttia talotyypeistä. Eli nämäkin kustannukset vaikuttavat kansaamme, mutta tällä hetkellä varsin eri voimakkuudella. Keskituloisen vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan asumismenot ovat kasvaneet 2,7 % kun vastaavasti keskituloisen omistusasunnossa asuvan maksut ovat kasvaneet 15,1 %. Samalla pienituloisen ARA vuokra-asunnossa asuvan menot kasvavat keskimäärin 4,8 %.

Lisäksi on huomioitava, että laskelmissa on huomioitu lainanlyhennykset eli kyseessä ovat ennemminkin todelliset asuntoon liittyvät maksut kuin pelkästään asumiskulut.

Miten ennakoida omia asumiskulujaan?

Omistusasuja maksaa pääsääntöisesti samoja kuluja kuin vuokralla asuva, mutta myös volatiilimpia kustannuksia eli korkoja ja hoitovastiketta. Esimerkiksi ylimääräisiltä hoitovastikkeilta on hankala suojautua, ja kiinteä korkokin on pankkien asuntolainakannasta vain 2,6 prosentilla. Kokonaisvaltaista riskienhallintaa ja ennustamista toteuttaa siis suhteellisen harva.

Helpoin tapa ennustaa, kuinka omat asumiskulut tulevat muuttumaan, on asua vuokralla yksityisen vuokranantajan asunnossa ja tarkistaa omasta vuokrasopimuksesta vuokrankorotusehto. Sähkön hinta voi kylläkin vaihdella, mutta noin 50 % suomalaisista on sitoutunut määräaikaiseen sopimukseen ja näin pystyy ennustamaan myös energialaskuansa (pätee yhtä lailla toki omistusasujaan). Vesilasku ja mahdolliset lämmityskulut taas ovat varsin vakaita. Voisi siis todeta, että vuokralainen toteuttaa lähes automaattisesti riskienhallintaa.

On myös hyvä tiedostaa, että yksityinen vuokranantaja ei voi mielivaltaisesti korottaa vuokraa vuoden 2023 keskimääräisellä asumismenojen nousuvauhdilla. Hän tarkistaa markkinatarjonnan ja määrittää vuokran markkinan mukaisesti. Mikäli tarjontaa on vähän, on mahdollista korottaa vuokraa. Mutta tässäkin vain vuokrankorotusehdon puitteissa. Vuokralaisella on myös epävarmassa tilanteessa ennustettava näkymä.

Lue lisää: Korkojen tai kustannusten nousu ei automaattisesti oikeuta korottamaan vuokraa – ehdoista kannattaa sopia jo vuokrasopimuksessa