Keskustelu taloyhtiölainoista käy kuumana, kun media toisensa jälkeen esittelee kauhuskenaariolaskelmia kustannusten äkillisestä noususta. Spekulaatioiden taustalla on kuitenkin vain vähän faktaa. Korkojen nousu on täyttä totta, ja se koskee yhtä lailla henkilökohtaisia lainoja kuin yhtiölainoja. Velallisilla kuukausittaiset kustannukset tulevat nousemaan.
Nyt keskusteluun on kuitenkin sekoitettu myös taloyhtiölainojen lyhennysvapaat ja annettu ymmärtää, että juuri nyt olisi tulossa iso aalto lyhennysvapaiden loppumisia, jonka kustannusta asunnonomistajat eivät ymmärtäisi. Tämän tueksi ei ole osoitettu mitään faktaa.
Lyhennysvapaita on ollut käytössä taloyhtiölainoissa jo pitkään, ja useat niistä ovat myös viime vuosina loppuneet. Sellaista tietoa ei ole, että lyhennysvapaiden päättyminen ja taloyhtiölainan lyhentäminen tulisi suurelle osalle osakkaita yllätyksenä. Miksi tilanne olisi nyt muuttunut?
Taloyhtiölainoista puhutaan julkisuudessa usein asuntosijoittajille suunnattuina lainoina. Tosi asiassa taloyhtiölainat ovat avanneet markkinaa rakennusyhtiöiden kilpailulle, ja mahdollistaneet viime vuosien ripeän asuntorakentamisen. Pääkaupunkiseutua vaivannut asuntopula on viimein saatu ratkaistua, mutta tämän tavoitteen toteutumisesta ei kuulu juuri kiitosta.
Taloyhtiölainaa on pidetty riskialttiina siksi, että asunnon ostajan maksukykyä ei testata, mikäli hän ei tarvitse henkilökohtaista pankkilainaa. Pääkaupunkiseudulla halvimmankin yksiön omarahoitusosuus on vähintään 40 000 euron luokkaa. En pelkäisi ensimmäisenä sellaisten henkilöiden maksukyvyn puolesta, joiden oma pääoma on näinkin vahva. Ja jos kävisikin niin, että maksukykyä ei ole, on asunnosta maksettu jo vähintään 30 prosentin osuus, jolloin vakuudet ovat hyvinkin riittävät.
Jo useamman vuoden ajan taloyhtiölaina on pitänyt laskea mukaan pankin stressitestiin, jos asunnon hankintaa rahoitetaan sekä taloyhtiölainalla että henkilökohtaisella pankkilainalla. Oletettavasti siis merkittävä osa taloyhtiölainoista on käynyt läpi stressitestin, jossa maksuvalmiutta mitataan kuuden prosentin korolla ja 25 vuoden maksuajalla. Tai vaihtoehtoisesti taloyhtiölainaa on osakkaalla, jolla on vakuudet kunnossa.
Nämä faktat ovat päässeet unohtumaan jo useammalta kauhukuvien maalaajalta ja tänään viimeksi Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajalta. Kukaan ei varmuudella tiedä, tuleeko taloyhtiöissä ongelmia korkojen nousun myötä joko taloyhtiölainojen lyhennyksissä tai osakkeiden henkilökohtaisten lainojen korkokustannusten kasvaessa. Selvää on kuitenkin se, että yksittäistapauksia ei voi yleistää systeemitason ongelmaksi ilman varmaa tietoa ja perusfaktojen oikeellisuutta. Myöskään poliittisia päätöksiä ei voi tehdä spekulaatioihin perustuen.
Hanna Isbom
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
hanna.isbom@vuokranantajat.fi
p. 050 413 8299