Vuokrat rästissä – häätö edessä

14.9.2022

Asuntosijoittamisessa – kuten kaikessa muussakin sijoittamisessa – on aina riskinsä, ettei kaikki sujukaan suunnitelmien mukaisesti. Alussa hyvältä vaikuttanut vuokralainen voi myöhemmin jättää vuokrat maksamatta, viettää asunnossa häiritsevää elämää tai vaikkapa jälleenvuokrata asunnon eteenpäin ilman vuokranantajan lupaa.

Kokemukseni mukaan moni ongelma ratkeaa, kun asioista puhutaan avoimesta vuokralaisen kanssa heti ongelmien ilmettyä, eikä niiden anneta vain jäädä odottamaan lumipalloefektiä. Vuokrasaatavistakin kannattaa muistuttaa saman tien, ennen kuin niitä alkaa kertyä pidemmältä ajalta. Joskus asiat voivat silti kulminoitua siihen, että vuokranantaja joutuu hakemaan häätötuomion käräjäoikeudesta.

Haastehakemuksen tekeminen häätö- ja vuokrasaatava-asiassa onnistuu ilman asiamiestäkin: Suomen Vuokranantajien sivuilta löytyy kannepohja, johon on helppo täyttää tarvittavat tiedot. Hakemus toimitetaan vuokralaisen asuinosoitteen käräjäoikeuteen. Helpoiten se tapahtuu oikeushallinnon sähköisessä asioinnissa.

Käräjäoikeudesta riippuen hakemuksen käsittely voi kestää muutamista viikoista muutamaan kuukauteen, mikäli vuokralainen ei kiistä hakemusta. Yksipuolisessa tuomiossa käräjäoikeus yleensä ratkaisee asian kantajan (eli vuokranantajan) esittämällä tavalla, kun vastaaja (eli vuokralainen) ei ole antanut vastinettaan asiaan. Mikäli asia riitaantuu, kannattaa harkita asiamiehen palkkaamista. Tällöin myös asian käsittely pitkittyy.

Käräjäoikeuden antama tuomio on ulosottoperuste, jolla häätöasian saa ulosottoon vireille. Hakemuksessa vuokranantajan kannattaa hakea hävityslupaa vähäarvoiselle ja arvottomalle omaisuudelle, jolloin mahdollisesti huoneistoon jäävistä tavaroista vastaa vuokranantaja. Ulosotto kyllä lain perusteella tyhjentää huoneiston, mutta tällöin vuokranantajalta voidaan edellyttää vakuutta ennen häätöä, sillä vuokralainen saattaa varaton.

Vireilletulon jälkeen ulosottomies määrittää häädettävälle muuttopäivän, johon mennessä asukkaalle annetaan vielä viimeinen mahdollisuus poistua vapaaehtoisesti. Muuttopäivä on määrättävä viikon – kahden päähän. Mikäli vuokralainen ei tämänkään jälkeen ole muuttanut asunnosta pois, toimitetaan huoneistoon häätö. Häätöön on mahdollista hakea lykkäystä, mutta perusteet ulosottomies harkitsee aina tapauskohtaisesti. Lykkäyksestä ei myöskään saa aiheutua tuntuvaa haittaa häädön hakijalle.

Häädön voi toimittaa Suomessa ainoastaan ulosottomies. Näin ollen vuokranantaja ei voi mennä vaihtamaan lukkoja tai lähteä tyhjentämään asuntoa, vaikka käräjäoikeus olisikin jo purkanut vuokrasuhteen. Myöskään poliisi ei voi poistaa asukasta huoneistosta vuokranantajan pyynnöstä.

Vuokranantajan kannattaa olla yhteydessä häädön toimittavaan ulosottomieheen heti saatuaan tiedon muuttopäivästä – ulosotto ilmoittaa aina hakijalle mikä päivä on määrätty muuttopäiväksi – ja sopia häädön toimittamisen ajankohdasta. Vuokranantajan tehtävänä onkin sitten vain huolehtia häätötoimitukseen ulosottomiehelle pääsy huoneistoon ja lukkoseppä lukkojen uudelleensarjoittamista varten. Tästä aiheutuneita kuluja voi hakea lisättäväksi häädön toimeenpanokuluiksi kuittia vastaan ulosottomieheltä. On myös tärkeää, että vuokranantaja ilmoittaa ulosottomiehelle ennen häätöä, onko huoneistossa esimerkiksi eläimiä tai onko vuokralainen saanut varoituksia häiritsevästä elämästä tai muista häiriöistä. Tietyissä tilanteissa ulosottomiehellä on nimittäin mahdollisuus saada poliisilta virka-apua tehtäväänsä.

Häätötoimituksen jälkeen ulosottomies laatii häädöstä pöytäkirjan ja kirjallisen luvan vähäarvoisen omaisuuden käsittelyyn, jos lupaa on haettu.

Toisinaan vuokralainen saattaa maksaa viime tipassa kaikki vuokravelkansa, jotta häätöä ei toimitettaisi. Koska vuokrasopimus on jo purettu käräjäoikeuden päätöksellä, osapuolten tulee tehdä uusi, kenties määräaikainen vuokrasopimus jatkoon, mikäli vuokrasuhdetta halutaan jatkaa. On kuitenkin syytä huomata, että vuokrasaatavien maksaminen sen jälkeen, kun kanneasia on tullut käräjäoikeudessa vireille tai ennen häätöä, ei peruuta vireille saatettua asiaa.

Katja Savolainen
Ulosottoylitarkastaja
Suomen Vuokranantajien aluepäällikkö,
Uusimaa / Espoo

Katso myös aiheeseen liittyvä webinaaritallenne: Vuokrasuhteen päättäminen ja häätö