Toimivilla asuntomarkkinoilla kysyntä ja tarjonta kohtaavat

10.11.2021

Asumisen hinta on politiikan ikuisuusaihe. Vaikka varsinaisesta asuntopulasta ei Suomessa voi tällä hetkellä puhua, on kova kysyntä nostanut pitkään hintoja kasvukeskuksissa. Keskustelussa asumisen hinnasta nousee aina esille erilaisia vippaskonsteja hintojen sääntelemiseksi. Pahimpana esimerkkinä maailmalta on Berliinin tilanne, jossa valtava asuntopula on johtanut siihen, että kansa vaatii jo asuntojen sosialisointia. Ongelma on, että omistuksen vaihtuminen yksityisestä julkiseen maksaa pahimmillaan miljardeja, mutta ei tuo yhtään asuntoa lisää. Epäilemättä tällainen uhkakuva syö myös yksityisten toimijoiden halun investoida kaupunkiin. Kuvaavaa on, että kun Helsinkiin vuonna 2020 rakennettiin ennätysmäiset 7200 uutta asuntoa, oli monta kertaa suuremman Berliinin vastaava luku vain 16300. Eikö kysynnän ja tarjonnan laki ole tullut Berliinin päättäjille tutuksi? Asuntomarkkinoilla tarjonnan lisääminen voi olla hidasta, ja siksi kasvavissa kaupungeissa siihen pitäisikin vastata etupainotteisesti.

Onneksemme voimme todeta, että Suomessa asuntomarkkinat toimivat varsin hyvin. Vaikka kysyntä ja tarjonta eivät koko Suomessa tasaisesti kohtaa, eivät markkinat kuitenkaan ole missään varsinaisesti kriisiytyneet. Pienet ja suuret yksityiset vuokranantajat ovat lisänneet viime vuosina voimakkaasti asuntotarjontaa kaupungeissa, joissa vuokra-asunnoista on ollut pulaa. Tarjonnan kasvun seurauksena vuokrien nousu on hidastunut monessa suuressa kaupungissa ja joissakin keskisuurissa kaupungeissa jopa pysähtynyt kokonaan.

Pääkaupunkiseudulla korona on leikannut vuokra-asuntojen kysyntää, mutta tarjonnan kasvu on jatkunut. Vuokrapyynnit ovat laskeneet markkinointiaikojen pidentyessä. Onpa puhuttu jo vuokralaisten markkinastakin. Tämä on osoitus siitä, että kysynnän ja tarjonnan laki toimii. Vuokrien nousu taittuu, kun tarjonta pysyy kysynnän perässä. Vuokra-asuntopulaa ei ratkaista vuokrasääntelyn kaltaisilla vippaskonsteilla, vaan huolehtimalla riittävästä tarjonnasta.

Joku voi ihmetellä, miksi vuokranantajien edustaja puhuu tarjonnan lisäämisen puolesta. Vuokrien nousuhan tuo enemmän tuottoa asuntosijoittajille. Tosiasiassa toimivat asuntomarkkinat ovat koko yhteiskunnan etu, niin vuokralaisen kuin vuokranantajankin. Suomi poikkeaa monesta Euroopan maasta siinä, että vuokra-asuntoja on paljon nimenomaan yksityishenkilöiden omistuksessa. Yksityiset vuokranantajat ovat tärkeä osa toimivaa vuokramarkkinaa. He tuovat markkinoille ketteryyttä, joustavuutta ja monipuolisuutta – inhimillisyyttäkin. Yksityiset vuokranantajat pitävät osaltaan huolen siitä, että uusia vuokrakoteja syntyy sinne, missä niitä tarvitaan. Yhteiskunta voi tukea kehitystä turvaamalla vakaan toimintaympäristön pienille yksityisille vuokraajille sekä verotuksen että sääntelyn saralla.

Hanna Isbom
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
Suomen vuokranantajat ry