Täyssähköautot ja ladattavat hybridit yleistyvät nopeasti. Taloyhtiöissä niihin suhtaudutaan kaksijakoisesti; osassa taloyhtiöistä latausmahdollisuudet on jo laitettu kuntoon, mutta valitettavan monilla pysäköintialueilla sähköautojen lataaminen on kategorisesti kielletty. Valitettavan syvälle juurtuneet harhaluulot hidastavat sähköautojen yleistymistä, sillä kotilataus on niiden suurimpia etuja.

Vuokranantajan kannalta on tärkeää varmistaa taloyhtiön positiivinen suhtautuminen autojen lataukseen, jotta hän varmistaa sijoituksensa arvon säilymisen, sekä asunnon helpon vuokrattavuuden ja myytävyyden. Tässä kirjoituksessa käyn läpi kolme yleistä harhaluuloa, johon vuokranantaja yleisimmin törmää. Lopuksi esitän vielä helpon ja kustannustehokkaan kaksiportaisen ratkaisun asian kuntoon saattamiseksi.

1. Vuokranantajalle ei ole hyötyä latauksesta

Moni kuvittelee, että sähköautot ovat vain hyvätuloisten omistusasujien juttu. Sähköautot ovat edelleen ostohinnaltaan kalliimpia kuin vastaavat polttomoottoriautot, mutta kaikki kustannukset huomioon ottaen sähkö on jo nyt edullisin tapa autoilla. Yhä useampi on ymmärtänyt, ettei pelkän ostohinnan tuijottaminen riitä, ja sen ansiosta sähköautojen ja lataushybridien myynti on kaksinkertaistunut useita vuosia peräkkäin.

Latausmahdollisuus ei ole asunnon omistajan kannalta merkityksetön juttu. Kun sähköön on kerran siirtynyt, siitä ei enää suostu luopumaan. Sähköauton käytön helppous, ajamisen mukavuus ja edulliset käyttökustannukset tekevät latausmahdollisuudesta kynnyskysymyksen asuntoa vaihtaessa. Asuntokaupan kariutuminen taloyhtiön negatiivisen asenteen takia on arkipäivää, joten vuokranantajan kannattaa miettiä, kuinka suuri vaikutus asialla on omien vuokra-asuntojen kohdalla, mikäli niiden myyminen syystä tai toisesta tulee eteen.

Uusien autojen kasvava myynti tarkoittaa vääjäämättä myös käytettyjen autojen tarjonnan kasvamista, jolloin sähköauto on entistä useamman ulottuvilla. Edullisimmillaan täyssähköauton rattiin pääsee tällä hetkellä jo 5000 – 10000 euron investoinnilla, jolla saa alleen noin 100 km päivämatkaan pystyvän menopelin. Keskimääräinen suomalainen ajaa päivässä alle puolet tästä.

Latausmahdollisuus vaikuttaa jo nyt paitsi asunnon myytävyyteen, niin myös sen vuokrattavuuteen. Pellervon tutkimuksen mukaan autopaikka on vuokralaiselle tärkeä asia, ja lähivuosina autopaikka latausmahdollisuudella nousee vuokranantajan valttikortiksi. Sijainti ja tyypillinen vuokralainen ratkaisevat kuinka kiire asialla on: oppilaitoksen tai metroaseman vieressä sijaitseva taloyhtiö ehtii vielä vatuloida, mutta lataus on pakko laittaa pian kuntoon niillä paikkakunnilla, joista ajetaan pitkähköjä työmatkoja kasvukeskukseen. Jos asuntosalkussasi on yksiöitä suurempia asuntoja kehyskunnissa, kannattaa asia nostaa esiin seuraavassa yhtiökokouksessa.

2. Sähköautojen lataus aiheuttaa ongelmia

Sähköautojen latauskieltoa perustellaan usein turvallisuudella. Kun latausta halajava kysyy mitä nämä turvallisuusriskit ovat, vastauksena on hiljaisuutta tai väärää tietoa. Yleensä todellinen syy on isännöitsijän tai hallituksen laiskuus ottaa selvää asioista.

Ensinnäkin itse latauksen ajatellaan aiheuttavan vaaraa. En ymmärrä ajatuskulkua, jossa lämmitystolppa tai autotallin/hallin pistorasia muuttuu turvattomaksi, kun siihen kytketään lohko- ja sisätilanlämmittimen sijaan sähköauto. Pistoke joko on turvallinen tai sitten se ei ole, se mihin sähköä käytetään on toissijaista. Jos lämpötolpat on asennettu 80-luvulla, eikä niille ole sen jälkeen tehty mitään, on turvallisuus joka tapauksessa kyseenalaista.

Sähköauton lataukseen siirtyessä kannattaa ensitöikseen varmistaa kaapeloinnin ja pistokkeen sähköturvallisuus. Kymmentä vuotta vanhempaan lämpötolppaan kannattaa joka tapauksessa asentaa kulutusmittarin lisäämisen yhteydessä uusi pistoke, joka varmasti kestää jatkuvaa käyttöä. Tämän jälkeen lataus on varmasti turvallista.

Toinen yleinen harhaluulo on sähköautojen tulipaloherkkyys. Tilannetta vääristää uutiskynnys, joita Kehä Ykkösen varteen palavat Opelit ja Toyotat eivät ylitä kaikessa arkipäiväisyydessään. Sen sijaan yksittäinen Saksassa palanut sähköauto on uutinen – paradoksaalisesti sen vuoksi, että palavat sähköautot ovat niin harvinaisia!

Akkupalon riski on tietenkin huomioitava, koska sen sammuttaminen poikkeaa bensa-auton sammuttamisesta kaikkine jälkitöineen. Onneksi kaikissa pelastuslaitoksissa tiedetään, miten sähköauton kanssa toimitaan, joten epätodennäköisen tilanteen osuessa kohdalle ammattilaiset osaavat ratkaista tilanteen. Kokonaisuutena tulipaloriski kuitenkin pienenee sähköautojen yleistymisen myötä.

3. Latauspaikkojen rakentaminen on kallista

Pysäköintialueen varustaminen latauslaitteilla kuvitellaan poikkeuksetta kalliimmaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Olen silmäillyt useita suunnitelmia latauspaikkojen toteuttamiseksi, ja havainnut niissä lukuisia väärinymmärryksiä ja suoranaisia virheitä. Useat niistä johtuvat harhaluuloista, joita sähköalan ammattilaisillakin on omakohtaisen kokemuksen puuttuessa. Suunnittelija tekee vääriä lähtöoletuksia ja esittää ylimitoitetun, kalliin ratkaisun.

Ensimmäisenä täytyy ymmärtää, että sähköauton akku ladataan useimmiten öisin. Tarvittava latausteho on sen ansiosta pieni, koska latausaika on pitkä: työssäkäyvillä yleensä 10-14 tuntia. Tavallinen lämpötolppa on useimmille riittävä ratkaisu, koska siitäkin pystyy yön aikana täyttämään akkua yli 100 km verran. Vertailun vuoksi: suomalaisen keskimääräinen ajomatka on alle 40 km päivässä.

Lataussuunnitelmat ovat usein ylimitoitettuja. Suunnittelija saattaa ehdottaa jokaiseen ruutuun 22 kW laturia, vaikka edes paljon ajava reissuhessu ei tarvitse näin tehokasta laturia kotiinsa. Markkinoiden suurin akku on tällä hetkellä Teslan Model S Long Rangen mallissa, ja jopa sekin täyttyy yön aikana tyhjästä täyteen 11 kW laturilla (9h x 11 kW = 99 kWh). Todellisuudessa kotiin tullaan harvoin täysin tyhjällä akulla, ja riittää kun yön aikana täytetään akkua päivän aikana kuluneella energiamäärällä.

Tehokasta laturia perustellaan myös lataamisella päivän aikana. Sähköllä ajamieni 120 000 km aikana en ole kuitenkaan koskaan oikeasti tarvinnut tehokasta latausta kotona, sillä paljon ajoa sisältävinä päivinä akkua on helppo täydentää kauppareissun tai palaverin aikana. Yhden tai kahden päivän poikkeuksellisen suureen tarpeeseen ei ole järkevää varautua, vaan hyödyntää näinä päivinä julkisia latureita, joita on keskikokoisessa suomalaiskaupungissa kymmeniä. Sähköauto on sitä paitsi väärin valittu, jos työpäivän jälkeen on pakko ladata ennen kauppareissua tai lasten viemistä harrastukseen!

Taloyhtiön kannattaa ylimitoitetun teholaturin sijaan tarjota kahta järkevää vaihtoehtoa: peruskäyttöön riittävää 1-vaihelatausta (johon siis riittää nykyinen lämpöpistoke) ja paljon ajavien tarpeen tyydyttävää maksimissaan 11 kw tehoista 3-vaihelatausta (joka todennäköisesti vaatii uuden kaapeloinnin). Kolmivaihelataus antaa kolminkertaisen määrän kilometrejä, joten siitä kannattaa periä korkeampi maksu. Hinnoittelu kannustaa autoilijoita valitsemaan itselleen riittävä lataustehon, jolloin taloyhtiön sähkönsyöttö ja kaapeloinnit riittävät sellaisenaan todennäköisesti vuosikausia.

Mitä latauspaikka lopulta maksaa? Mikäli lämpötolppien kaapelointi on kunnossa, riittää useimmissa tapauksissa kulutusmittarin asentaminen ja pistokkeen uusiminen. Tässä tapauksessa sähköautoa tai lataushybridiä ladataan auton omalla latausjohdolla tavallisesta pistorasiasta. Kustannuksia syntyy alle tuhat euroa, ja helpointa on sopia lataajan vastaavan niistä itse. Lataaja voi myös itse lukea sähkönkulutuksen.

Lämmitystolppaan on myös mahdollista asentaa varsinainen Type2-latauslaite, jossa on joko Type2-pistoke tai käyttömukavuuden kannalta mukavampi kiinteä Type2-johto. Kustannukset nousevat tässä tapauksessa yli tuhannen euron, mutta toisaalta käyttömukavuus paranee. Tässäkin tapauksessa kustannukset on helpointa sopia käyttäjän kannettavaksi.

Vasta kolmivaihelatauksen järjestäminen vaatii suurempia muutostöitä pysäköintialueella. Mikäli sähkökeskus on sopivasti pysäköintialueen vieressä, saattaa kolmivaihelatauslaitteen asennus onnistua pienellä vaivalla ja maksaa vain reilun tonnin. Jos muutostarpeet ovat suurempia, ei kolmivaihelatausta kannata tarjota ennen kuin joku asukkaista sitä oikeasti tarvitsee. Kenties sitä ennen joutuu joka tapauksessa tekemään maanrakennustöitä, joiden yhteydessä on helppoa ja kustannustehokasta vetää putkitus jokaiselle ruudulle tulevaisuuden tarpeita ajatellen.

Sähkönsyötön suurentaminen on kallista, eikä sitä kannata tehdä kuin pakon edessä. Kun laskennallinen maksimiteho alkaa lähestyä, kannattaa ensin ottaa käyttöön aktiivinen kuormanhallinta. Sen avulla kaikkien latauspisteiden tehoa rajoitetaan ruuhkahuipun ajaksi, ja siirretään syötön kasvattamista tulevaisuuteen – tai vältytään siltä kokonaan. Hinnoittelemalla 1- ja 3-vaihelataus erikseen alennetaan osaltaan maksimitehoa. Jälleen kerran pitää muistaa, että käyttäjän kannalta tehonalennus on merkityksetöntä, kunhan akku on aamulla täynnä – ei ole väliä täyttyykö akku jo 2:30 vai vasta 5:30, kunhan liikkeelle lähtiessä on valmista.

Vinkit

Miten varmistaa taloyhtiön valmistautuminen liikenteen sähköistymiseen? Mielestäni asiassa kannattaa edetä askel kerrallaan sitä mukaa kun ladattavat autot yleistyvät kussakin taloyhtiössä. Vaikka lataustarpeita ei vielä olisikaan, kannattaa asia nostaa esiin yhtiökokouksessa ja varmistaa positiivinen suhtautuminen asiaan. Uudistuksia kannattaa tehdä muiden remonttien yhteydessä, ja pitää lopullisena tavoitteena latausmahdollisuuden järjestämistä jokaiseen parkkiruutuun seuraavan 15-25 vuoden kuluessa.

Oma ehdotukseni asiassa etenemiseksi on seuraavanlainen:

1. Päätetään sallia lämmitystolpan muuttaminen latauskäyttöön osakkaan kustannuksella. Tolppaan asennetaan jatkuvan 8-16 ampeerin virran kestävä pistoke (kaapeloinnin mitoituksesta riippuen) tai Type2-latauslaite, sekä kulutusmittari, jonka osakas lukee itse. Tämä ratkaisu riittää useimmille taloyhtiöille seuraavat 5-10 vuotta.
2. Vasta suuremman lataustarpeen syntyessä (tai piharemontin kohdalla) mahdollistetaan kolmivaihelataus. Latureita ei kannata rakentaa heti joka ruutuun, jos käyttäjät eivät vielä latausta tarvitse, vaan putkitus riittää. Kannattaa huomata, että ARA myöntää energia-avustuksia latauspaikkojen rakentamiseen vuosina 2020-2022. Käyttäjän annetaan valita, riittääkö hänelle 1-vaihelataus (latausteho 2-3 kW) vai maksaako hän lisää mahdollisuudesta 3-vaihelataukseen (6-11 kW). Valinnalla minimoidaan laskennallista kulutushuippua, eli käytännössä sähkökeskuksen kokoa ja sitä kautta kustannusta taloyhtiölle. Tarvittaessa hyödynnetään aktiivista kuormanhallintaa, minkä ansiosta alkuperäistä sähkönsyöttöä joudutaan todennäköisesti nostamaan vasta silloin, kun sähkö muuttuu yleisimmäksi autojen käyttövoimaksi joskus 2030-luvulla.

Sähköautot ovat tulevaisuutta, johon kannattaa varautua jo nyt. Vuokranantajan edun mukaista on ottaa asia puheeksi yhtiökokouksessa, ja varmistetaan taloyhtiön positiivinen suhtautuminen ladattaviin autoihin. Näin toimimalla varmistat asuntosijoituksesi arvon säilymisen ja helpon vuokrattavuuden.

Suomen Vuokranantajien blogissa julkaistaan sekä järjestön omien asiantuntijoiden kirjoituksia että yhteistyökumppanien kumppaniblogikirjoituksia.