Kasvun ituja kannattaa suojella – rakentamista pitää edistää

23.7.2020

Koronan aiheuttama taloustaantuma on historiallisen syvä. Lyhyellä aikavälillä kulutus ja investoinnit ovat romahtaneet. Myös rakentaminen näyttää sukeltavan. Jotta kriisistä palauduttaisiin mahdollisimman nopeasti, on aktiivinen suhdannepolitiikka perusteltua. Nyt tarvitaan työtä ja luottamusta tulevaan.

Parhaassa tapauksessa koronasta palaudutaan nopeasti. Uusi kasvu on kuitenkin hauraalla pohjalla. Epävarmuus on myrkkyä taloudelle, sillä investointeja ja isompia hankintoja helposti lykätään, jos tilanne näyttää sumuiselta. Tästä syystä kaikkein tärkeintä suhdannepolitiikkaa on, ettei investointihalukkuutta millään tavalla horjuteta.

Meneillään on useita erilaisia selvityksiä toimista, jotka toteutuessaan nimenomaan kuristaisivat ohutta kasvua. Esimerkiksi taloyhtiölainojen verovähennysoikeuden poisto olisi käytännössä veronkiritys ja vähentäisi sekä uudis- että korjausrakentamista huomattavasti. Ei ole osoitettu mitään sen kaltaista makrovakausriskiä, jota verovähennysoikeuden poistolla tulisi torjua. Veronkiristyksellä kerätty summa jäisi todennäköisesti odotettua pienemmäksi, koska asuntosijoittajat vähentäisivät sijoituksiaan ja siirtäisivät varoja muihin kohteisiin. Lisäksi verojen jaksotus vain siirtyisi myyntivaiheeseen, eli myyntivoittoverot vähenisivät.

Sama pätee myös pääomatuloveron korotuksiin. Asuntosijoittaminen on jo yksi kireimmin verotetuista sijoitusmuodoista. Jos veroja kiristetään, asuntokysyntä laskee, koska asuntosijoittamisen kannattavuus laskee. Veronkiristykset siirtyisivät ajan myötä myös vuokriin. Yksityisen vuokranantajan vuokrasta noin 15 prosenttia on pääomatuloveroa.

Vastaavasti jos asuntorahoituksen ehtoja kiristetään kohtuuttomasti, on sillä sama kasvua nujertava vaikutus. Esillä on ollut esimerkiksi velkakatto, joka matalalle asetettuna tekisi asuntosijoittamisesta mahdotonta. Rahoitusjärjestelmän vakaudesta huolehtiminen ja ylivelkaantumisen ehkäisy ovat tärkeitä tavoitteita. Ylivelkaantumista kannattaa kuitenkin torjua vähentämättä rakentamista. Erityisen tärkeää on, että rahoitusta ei kiristetä nykyisessä matalasuhdanteessa. Yksityissijoittajia koskevien rahoitussäädösten kiristäminen siirtäisi markkinaa entistä enemmän kasvottoman suurpääoman käsiin ja loisi riskejä alueellisista vuokramonopoleista. Rahoituksen ehtojen kiristäminen ei tuo valtiolle yhtään lisää verotuloja, vaan vie niitä, kun rakentaminen ja korjaaminen vähentyvät.

Rahoituksen läpinäkyvyyttä kannattaa tietenkin parantaa. Määrämuotoisen, luotettavan tiedon lisääminen asuntorahoituksesta erityisesti uudiskohteissa parantaisi markkinoiden toimintaa ja vähentäisi riskejä. Jokaisen ostajan pitäisi voida varmasti tietää, että hän saa kohteesta ymmärrettävät tiedot esimerkiksi lainan ehdoista ja tulevista kassavirroista.

Suhdannekierrosta riippumatta tietyt megatrendit etenevät entiseen vauhtiin. Kaupungistuminen on näistä voimakkaimpia, samoin yksinelävien suomalaisten määrän nousu. Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet haastavat kaikkia yhteiskunnan osa-alueita, myös rakennettua ympäristöä. Matalasuhdanteessakin näiden muutosten kääntäminen mahdollisuuksiksi on hyödyllistä.

Kaupungistumisessa on paljon myönteistä. Kaupunkeihin halutaan muuttaa. Niissä syntyy uusia innovaatioita, palveluita ja työpaikkoja. Tiiviimpi kaupunkirakenne nostaa talouden tuottavuutta. Vauraampi Suomi takaa mahdollisuudet pitää huoli kaikista suomalaisista myös jatkossa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan Suomeen tarvitaan 600 000 – 700 000 uutta asuntoa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Se tarkoittaa 30 000 – 35 000 uuden asunnon vuosituotantoa. Jos määrä laskee huomattavasti tämän alle, kiristyy asuntomarkkinatilanne kodinostajien ja vuokralaisten haitaksi. Siitä kärsii loppujen lopuksi koko Suomi. Juuri nyt kannattaa panostaa siihen, että matalasuhdanne ei päästä asuntotuotantoa romahtamaan.

Rakennettu ympäristö aiheuttaa jopa 40 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä. Uudet asunnot ja vanhojen korjaaminen ovat mahdollisuus parantaa energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä.

Tarkkaan valituilla toimenpiteillä voidaan samanaikaisesti sekä ylläpitää kokonaiskysyntää, kannustaa investointeihin, ehkäistä asumisen kustannusten nousua, ohjata kaupungistumista tasapainoisesti, että vähentää rakennusten ilmastopäästöjä. Nyt kannattaa panostaa kasvuun, ei vaarantaa sitä!

Ville Valkonen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
Suomen Vuokranantajat

Tietoa blogista

Blogissa julkaistaan vuokranantajan arkea koskettavia asiantuntijakirjoituksia ja eri vuokranantajien tarinoita vuokrauksen onnistumisista ja haasteista. Tervetuloa lukemaan ja keskustelemaan! Mikäli sinulla on tarinoita kerrottavana, laita viestiä osoitteeseen: tiedotus@vuokranantaja.fi