Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuomas Viljamaa peräänkuuluttaa tutkitun tiedon hyödyntämistä politiikassa. Huolestuttavasti myös asuntopolitiikassa sivuutetaan säännöllisesti tärkeitä tutkimustuloksia.
Tietoa on kaikkien ihmisten ulottuvilla enemmän kuin koskaan. Sitä on tarjolla myös päättäjille. Viime vuosina on puhuttu entistä enemmän tiedolla johtamisesta ja tutkitun tiedon merkityksestä ja myös poliittisessa päätöksenteossa ajantasaista tiedon merkitys on korostunut. Samaan aikaan ovat kuitenkin lisääntyneet myös ehdotukset, joilla tarjotaan ”helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin”.
Poliittiseen päätöksentekoon liittyy toki aina tietynlaiset arvovalinnat. Niin pitääkin olla. Liberaaliin demokratiaan kuuluvat myös erilaiset näkemykset ja toteutustavat. Suomessa on aika laaja yhteisymmärrys siitä, että haluamme ylläpitää pohjoismaisen hyvinvointimallin mukaiset palvelut. Minä olen myös sitä mieltä. Kaikilla pitää olla mahdollisuus kouluttautua taustasta riippumatta vaikka tohtoriksi asti, ja yhteiskunnan pidettävä huolta niistä, jotka eivät jostain syystä itse siihen pysty.
Suomen valtio on velkaantunut nopeasti viime vuosina. On selvää, että tulevilla hallituksilla riittää vielä paljon työtä. Pohjoismainen hyvinvointimalli on mielestäni täysin ylivoimainen tapa järjestää yhteiskunta, mutta se on myös kallis ylläpitää. Sen rahoittamiseksi tarvitaan tulevaisuudessa huomattavasti korkeampi työllisyysaste kuin nykyisin. Käytännössä työllisyysaste on seuraavan kahden hallituskauden aikana hilattava 80 prosenttiin. Tavoitteesta kaikki lienevät samaa mieltä. Jotta tavoite olisi mahdollista saavuttaa, tarvitaan tutkitun tiedon hyödyntämistä ja puolueilta kompromissikykyä.
Suomessa on jo nyt hyvin korkea verotus. Veroja kiristämällä ei siis välttämättä ole mahdollista saada enää merkittävästi lisää verokertymää.
Jotta voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa, julkisten varojen käytössä pitää olla entistä tarkempi.
Lisää tiedolla johtamista asuntopolitiikkaan
Asumiseen liittyvää tutkimusta on tehty viime vuosina kiitettävän paljon. Asumiseen ja muun muassa asumisen kalleuteen liittyvää tutkimusta tulee runsaasti koko ajan lisää.
Tutkitun tiedon hyödyntäminen pitäisi lisätä myös asuntopolitiikassa. Poliittiset valinnat kuuluvat demokratiaan, mutta tutkitun tiedon hyödyntäminen edes jollain tavalla olisi tärkeää. Esimerkkinä tutkitun tiedon sivuuttamisesta on eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö, jossa valiokunta käytännössä sivuutti teettämänsä tutkimuksen tuloksen. Tarkastusvaliokunnan teettämä tutkimus Asuntopolitiikan kehittämiskohteita on laaja tutkimus, jossa tarjotaan myös selkeitä politiikkasuosituksia asuntopolitiikan kehittämiseksi.
Jostain syystä tarkastusvaliokunnan mietinnössä suuri osa hyvästä tutkimustyöstä ja politiikkasuosituksista on sivuutettu kokonaan. Mietinnössä mainitaan muuna muassa laskennallinen asuntotulon vero verotukena, mutta jostain syystä ARA-tukien osalta matalampaa vuokraa, mikä syntyy tukijärjestelmän myötä, ei mainita ollenkaan. Lisäksi ilmiselvät ongelmat ARA-tukien kohdentumisessa ja tasapuolisuuden puutteessa eivät saa mietinnössä niiden ansaitsemaa huomiota, vaikka tutkimuksessa nämä asiat tulivat selvästi esiin.
Samoin asuntopoliittisessa keskustelussa usein toistetaan väittämää siitä, että asumistuki valuisi vuokriin. Tässä tutkittu tieto ei selvästikään tavoita poliittista keskustelua käyviä tahoja.
Hyvän politiikan periaatteisiin kuuluu, että tutkittua tietoa arvostetaan, tutkimusta tehdään riittävästi ja ongelmia halutaan ratkaista oikeilla tiedoilla. Käytännön politiikan valintojen tekemiseen jää vielä runsaasti tilaa. Olennaista on löytää ne ratkaisut, joilla tehdään oikeita asioita. Vain tutkitun tiedon hyödyntämisellä voimme välttää ilmiselvästi huonot ratkaisut politiikassa. Tarvitsemme nyt erityisen paljon hyviä ratkaisuja, jotta voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntamme myös 2030-luvulla.
Hallitusohjelmaneuvotteluiden asuntopoliittisessa ryhmässä pitäisi kuulla ainakin seuraavia erityisesti juuri asuntopolitiikkaan ja asumiseen perehtyneitä tutkijoita:
Venla Bernelius, kaupunkimaantieteen apulaisprofessori
Essi Eerola, tutkimusjohtaja
Signe Jauhiainen, tutkimuspäällikkö
Heikki Loikkanen, kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori
Teemu Lyytikäinen, johtava tutkija
Niku Määttänen, tutkimusjohtaja
Elias Oikarinen, apulaisprofessori
Tuukka Saarimaa, kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori
Mari Vaattovaara, kaupunkimaantieteen professori
Asiantuntijoiden kuuleminen varmistaisi, että tutkittua tietoa hyödynnetään hallitusohjelmassa monipuolisesti.