Suomalaisten rakastama keihässankari Seppo Räty lausui nuo kuuluisat sanat jäätyään Stuttgartin MM-kisojen keihäässä karsintaan.
Toukokuun alussa minulla oli mahdollisuus tutustua Saksan asuntomarkkinoihin ja erityisesti Berliinin vuokramarkkinoihin hieman tarkemmin. Berliinissä asuu noin 3,7 miljoonaa ihmistä. Kaupungin asukkaista 85 prosenttia asuu vuokralla. Kaupunki on siis hyvin vuokralaisvaltainen. Esimerkiksi Helsingissä vuokralla asuu noin puolet kaupunkilaisista.
Vuodesta 2011 vuoteen 2017 Berliiniin rakennettiin noin 65 000 uutta asuntoa. Helsinkiin, jonka asuntotuotanto on pääkaupunkiseudulla suhteellisesti selvästi heikointa, valmistui saman ajanjakson aikana noin 31 000 asuntoa. Väkiluvulla mitattuna yli viisi kertaa Helsinkiä suurempaan Berliiniin valmistui siis samana aikana noin kaksi kertaa enemmän.
Helsingin väkiluku on kasvanut 2010-luvulla vuosittain noin 7000-9000 uudella asukkaalla. Vastaavasti 2010-luvulla Berliinin väkimäärä on kasvanut vuosittain noin 40 000-50 000 uudella asukkaalla. Pelkästään vuosina 2012-2015 Saksan pääkaupunki kasvoi 175 000 asukkaalla.
Mitä tapahtuu, kun kysyntä kasvaa voimakkaasti ja tarjontaa ei synny riittävästi? Aivan. Hinnat nousevat. Berliinissä asuntojen hinnat ovat nousseet 2010-luvulla keskimäärin yli 100 prosentilla. Asuntojen hintojen nousu johtaa myös vuokrien nousuun.
Berliinissä ryhdyttiin taisteluun nousevia vuokria vastaan. Kaupungissa säädettiin vuokrankorotusjarru eli vuokraa voi nostaa vain joka toinen vuosi. Käytössä on myös ”vuokrapeili”, mikä määrittää vuokratasoa kullakin alueella. Viimeisin ehdotus, mikä ei ole ainakaan vielä toteutunut, on pakkolunastaa suurten asuntosijoitusyhtiöiden, kuten Deutsche Wohnenin, asunnot kaupungille. Deutsche Wohnen omistaa Berliinissä noin 160 000 asuntoa. Pakkolunastus maksaisi kaupungille noin 30-35 miljardia euroa. Valtava kustannus veronmaksajille, mutta yhtään uutta asuntoa sillä ei kaupunkiin tulisi.
Paikalliset vuokralaisjärjestöt ehdottavat Berliiniin lisäkiristyksiä vuokrankorotusjarruun ratkaisuna. Epäonnistunutta sääntelyä yritetään paikata lisäsääntelyllä.
Berliini on hieno kaupunki. AirBnb ja vastaava toiminta kiellettiin ison uhkasakon voimalla vuonna 2015. Siitä huolimatta viime vuonna siellä tehtiin 22 500 yöpymistä. Nämäkin ovat luonnollisesti pois asuntokannasta.
Sen sijaan, että Berliinissä oltaisiin haettu keinoja asuntojen rakentamisen lisäämiseksi, siellä on ryhdytty sääntelemään voimakkaammin ja tehty ongelmista vain entistä pahempia.
Seppo Räty tuskin viittasi Saksan asuntopolitiikkaan, mutta kieltämättä se tulee mieleen asuntopoliittisista ratkaisuista. Vain riittävällä asuntotuotannolla voidaan vastata kaupungistumisen luomaan kysyntään niin Berliinissä kuin Helsingissä. Suomessa ei kannata tehdä samoja virheitä kuin Saksassa.
Kirjoittaja: Tuomas Viljamaa, Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö, tuomas.viljamaa@vuokranantajat.fi
Teksti on julkaistu Suomen Kiinteistölehdessä toukokuussa 2019.
Twitter: @TuomasViljamaa