Jos asuntoja rakennetaan jonain ajanjaksona vain yhtä sortimenttia, ihmisiä saattaa pelottaa, että hyvänä pidetty monimuotoisuus typistyy johonkin tiettyyn lokeroon.

Olen kuitenkin sen verran markkinauskovainen, että uskon ja käytännössä myös näen, että kunakin ajanjaksona syntyy (jos annetaan syntyä) sellaisia asuntoja, joita ihmiset haluavat. Jos yksiöitä valmistuu niiden kysyntään nähden liikaa, alkaa käydä niin, etteivät ne enää mene vuokralle tai kaupaksi. Kiinnostus niiden rakentamiseen sitä myöten myös hiipuu. Sen jälkeen alkaa syntyä seuraavaa sortimenttia.

Kärsivätkö ihmiset sitten niissä ”kanakopeissa”? En tiedä – aika moni sellaisessa kuitenkin tyytyväisenä asuu. On varmasti ihmisiä, jotka ihan mielellään asuisivat 200 neliön omakotitalossa pellon reunassa, mutta valitsevat kuitenkin kaupungin ydinkeskustassa olevan yksiön, koska eivät oikeasti tarvitse niin paljon tilaa ja haluavat kaikki palvelut käden ulottuville.

On varmasti myös niitä, joille yksiö on taloudellisesti ainoa vaihtoehto. On niitä, joille yksinkertainen pieni asunto on ilmastoasia, on konmarittajia, yksin asuvia opiskelijoita, eläkeläisiä, äitejä ja isiä, joiden mielestä yksiö on ihan ok. Mielestäni voisi olla niin, että he saisivat asua ja he saisivat haluta yksiöitä nyt ja jatkossa. Itse kukin saa.

Kaavoittajan, kunnansetien ja -tätien, viranhaltijoiden ja lainsäätäjien tehtävä on luoda puitteet ja antaa mahdollisuus tehdä mahdollisimman monimuotoista, monenlaisiin tarpeisiin vastaavaa asuntokantaa.

Vaikka olen kovin iloluontoinen ihminen, on tiettyjä asioita, jotka saavat kulmani voimakkaaseen kurttuun. Yksi on sana ”vuokrakasarmi” ja toinen on se, että asunnot ”valuvat sijoittajille”.

Vuokrakasarmi-sanan voisi minun puolestani lakaista pois maailmankartalta – suomalaisessa vuokramarkkinassa on kuitenkin jo tultu tarpeeksi pitkälle plebeijien ajasta. Vuokralainen eli asukas ja asiakas on myös sijoitustoiminnan ytimessä.

Tietääkseni yksikään sijoittaja ei ole hankkinut sijoitusasuntoa itselleen ihailtavaksi vaan asukkaalle, jonka tyytyväisyys mahdollistaa koko sijoitustoiminnan.

Twitter: @korokanerva
050 303 1615
mia.koro-kanerva@vuokranantajat.fi

Blogikirjoitus on julkaistu alunperin Veronmaksajien Taloustaito-blogissa 29.11.2018