Talouden ja yhteiskunnan seuraaminen on osa asuntosijoittamista

Talousorientoituneesta ajattelusta on hyötyä, kun muodostetaan maailmanlaajuisista ja kansallisista uutisista näkemys omia valintoja varten.

Olen yli 20 vuotta sijoittanut asuntoihin ja hoitanut asuntosalkkuani maltillisesti, mutta asuntojen määrää kasvattaen. Saan usein tiedusteluja, mistä hyvän sijoitusasunnon löytää ja mihin on kiinnitettävä ostaessa huomiota. Kysymyksiä voi lähestyä monesta näkökulmasta.

Asuntosijoittaminen on kuuma puheenaihe. Kirjoituksissa ”tuulipukukansankin” sanotaan löytäneen asuntosijoittamisen ja on syytetty jopa holtittomien toilailusta lainamarkkinoilla. Finanssikriisit opettivat kuluttajille, sijoittajille ja rahoituslaitoksille talouden kantokyvyn tasapainon merkityksen. Pankkikriisi vaikutti kokonaisen ikäpolven taloudelliseen käyttäytymiseen.

Talousosaamisen merkitys yhteiskunnan eri osa-alueilla on syystäkin korostunut. Ihmiset, jotka ymmärtävät talouden ja rahoituksen periaatteet osaavat sopeuttaa menot tuloihin, suunnitella säästämisensä ja välttää velkaantumista.

Talousajattelun opetteleminen on kannattava investointi yksilölle ja yhteiskunnalle. Osaamisen kasvu lisää hyvinvointia, koska ihmiset osaavat tehdä parempia päätöksiä. Talouskasvatusta tarvitaan lisää monimutkaistuvassa maailmassa.

Työurien elinkaaren aikana on useita muutoksia. Ihmiset ovat nääntyä informaatiotulvan alle. Yksilöllinen vastuu on lisääntynyt, eliniänodote kasvanut ja yhä useampi muuttaa tapaansa toimia yhteiskunnassa elinkaarensa aikana.

Tarve muutoksien vaikutuksien ymmärryksestä tulevaisuuteen kasvaa kaikilla elämän alueilla. Vaurastuminen ja sen kumppanina velkaantuminen ovat monimutkaistaneet päätöksentekoa. Säästämis- ja sijoituskohteet ovat käyneet moninaisemmiksi ja velanotto helpottunut.

Talousoppi ei ole helppoa, eikä siltä pidä odottaa ihmeitä. Pelkkä tiedon lisääminen ei johda parempaan käyttäytymiseen. Jotkut ovat hyvistä tiedoista huolimatta taipuvaisia käyttäytymään lyhytnäköisesti. Tilannetta voi verrata terveyskasvatukseen. Tiedetään terveelliset elintavat, mutta eletään epäterveellisesti.

Mitä pankin lainatiskillä tapahtuu, kun nälkäinen sijoittaja menee arvioimaan, riittäisikö kantokyky asunnon hankintaan. Yksityinen sijoittaa asuntoihin varallisuuttaan tyypillisesti panttaamalla keskimäärin 70 % asunnon hankintahinnasta lainan vakuudeksi. Uudiskohteissa asiaa katsotaan hieman eri tavalla. Loput katetaan säästöillä tai täytetakuilla muuta omaisuutta vastaan. 1990-luvun kulutusjuhlia ei enää ole eikä mikään rahoituslaitos myönnä vakuudettomia lainoja. Lainanhakijan tulo- ja menoarvio käydään laajasti läpi ja paineistetaan hakijan kantokyky riskikertoimilla, myös tilapäisten notkahdusten varalta. Pankit varmistavat selustansa, mutta myös sen, että lainanhakijalla on taloudelliset realiteetit selviytyä arjestaan lainan nostamisen jälkeenkin.

Asuntoportfoliota ylläpitävän pitäisi kyetä osoittamaan joka kuukausi sijoituksiensa tulo- ja menovirrat. Oma sarakkeensa pitäisi olla riskianalyysillä ja ennusteella. Ja tämä on vasta ns. lähitalouden hallintaa.

Laaja yhteiskunnan seuranta on tarpeen

Onnistut asuntosijoittajana pitkässä juoksussa vain, jos sinulla on koko ajan tuntosarvet esillä maailmanpolitiikan, talouden ja rahoituksen osalta – sekä makro- että mikrotasolla.

Asuntosijoittamisesta on pyritty antamaan helpon rahan vaikutelma. Sitä se ei ole. Sydämellä hoidettuja asiakassuhteita, joita vuokralaiset vuokranantajilleen ovat, ei hoideta vasemmalla kädellä vaan niille kuuluvalla arvokkuudella. Sijoittajan riskit ovat koko ajan läsnä. Kun pelissä on oma talous, minimi on omaisuuden arvon säilyttäminen ja mieluusti kasvattaminen. Sydämellään asuntosijoittajaksi ryhtynyt arvostaa vuokralaista ja harjoittaa toimintaansa tiedostaen laajat riskit. Yksityinen tarjoaa asumisen liittyviä palveluita yksityiselle. Kantaa riskin tarjotakseen toiselle kodin.

Jos talouden lainalaisuudet tuntuvat vaikeaselkoisilta, hanki silti perustiedot. Innostu maailmanpolitiikan ja talouden seuraamisesta. Lue uutiset tarkasti ja jäsennä lukemaasi. Huomaat koko ajan enemmän yhtymäkohtia omaan tekemiseesi vaikuttaviin asioihin. Mikä on asuntovarallisuutesi sijaintipaikkakunnan menneisyys ja tulevaisuuden suunnitelmat? Selvitä kaavoitus ja asuntopoliittiset suunnitelmat. Opit koko ajan lisää kokonaisuuksien analysoimisesta ja myös tunnistamaan vastauksia kahteen alussa esitettyyn kysymykseen. Maailma muuttuu koko ajan ja valmiiksi tiedonhankinnassa ei tule koskaan, mutta analysointikykysi harjaantuu ja onnistut paremmin asuntosijoittajana. Toivotan iloa tutkimusmatkaan.

Katja Pesonen
Suomen vuokranantajat ry:n hallituksen jäsen ja aluepäällikkö (Uusimaa, Vantaa)
Asunto Maisteri Oy:n toimitusjohtaja
Asuntosijoittaja

, , ,

Comments are closed.