Puut ovat tiputtaneet lehtensä jo syksyllä ja viimeistään nyt lumi on peittänyt monen parvekkeen lattian. Harva tiedostaa, että parvekkeen tukkeutunut ränni voi aiheuttaa massiivisen vesivahingon asuntoon. Parvekkeen puhtaanapito kuuluu asukkaalle riippumatta siitä, asuuko asunnossa sen omistaja vai vuokralainen.

Parveke ei ole kaatopaikka

Vuokralaisen on lain mukaan hoidettava vuokra-asuntoa huolellisesti. Jos vuokrattuun kohteeseen kuuluu oma parveke, vuokralainen vastaa myös sen puhtaanapidosta, vaikka asiasta ei olisi erikseen kirjattu ehtoa vuokrasopimukseen. Mikään ei luonnollisesti estä avaamasta vuokralaisen velvollisuuksia sopimukseen tietoisuuden varmistamiseksi.

”Vuokralaisen vastuulla on esimerkiksi lumen tai lehtien poistaminen parvekkeelta ja niin ikään sadevesikaivon pitäminen puhtaana, jotta vesi pääsee poistumaan vapaasti”, listaa Suomen Vuokranantajat ry:n lakimies Susanna-Maria Aarnivuo.

Parveke on muutoinkin syytä pitää yleisilmeeltään siistinä, minkä vuoksi sitä ei tulisi käyttää esimerkiksi roskapussien pitkäaikaisena säilytyspaikkana mahdollisten hajuhaittojen vuoksi.

Lumenpudotus on vaaranpaikka

Aarnivuon neuvon mukaisesti parvekkeen puhtaanapitoa koskevat ohjeet kannattaa kirjata muiden siivousohjeiden tapaan esimerkiksi kodinkansioon. Lisäksi vuokralaista on hyvä muistuttaa talven tullessa lumen ja jään poistamisesta parvekkeelta, jotta sulavesistä ei aiheudu vahinkoa talon rakenteille tai naapureille. Etenkin asuntoa vastaavan seinän ja parvekkeen oven edusta on pidettävä vapaana lumesta. Jään poistamisessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ettei samalla vaurioiteta parveketta.

Taloyhtiössä erityisen tärkeää on huomioida kiinteistön alueella oleskelevien turvallisuus, minkä vuoksi esimerkiksi lumenpudotus on aina tehtävä valvotusti. Koska vastuu kiinteistön turvallisuudesta on kiinteistönomistajalla, taloyhtiöt saattavat joissakin tilanteissa hoitaa myös parvekelumien pudotuksia keskitetysti. Jos esimerkiksi avoparvekkeelle on tippunut katolta poikkeuksellisen paljon lunta taloyhtiön lumenpudotuksen yhteydessä, vuokralaisen kannattaa ilmoittaa siitä vuokranantajalle, joka voi puolestaan välittää tiedon taloyhtiön isännöitsijälle.

Tarkastus voi olla tuhannen taalan paikka

Vuokranantajalla on lakiin perustuva oikeus päästä asuntoon sen kunnon tai hoidon valvomiseksi, kunhan käynnin ajankohdasta sovitaan etukäteen. Vaikka mitään säännöllisiä käyntejä ei vuokrasuhteen aikana normaalisti edellytetä, tarvetta niille kannattaa punnita aika ajoin.

”Yksikin tarkastuskäynti vuodessa voi paljastaa vahingon vaaran, jolloin myös lompakko kiittää”, Aarnivuo huomauttaa.

Myös vuokranantajan oman oikeusturvan kannalta on tärkeä tarkastaa asunnon kunto vähintään vuokralaisten vaihtuessa. Näin voidaan pyrkiä ehkäisemään riitoja siitä, milloin vahinko on syntynyt ja kuka siitä on vastuussa. Jotta tarkastus tulee tehtyä riittävän huolellisesti ja siitä jää kirjallinen jälki, voi apuna käyttää esimerkiksi alkutarkastuslomaketta.

”Myöskään hyvälaatuisten valokuvien ottamista ei kannata unohtaa”, Aarnivuo muistuttaa.

Suomen Vuokranantajat ry tarjoaa jäsenilleen sopimus- ja asiakirjamallipohjia, joista löydät muun muassa alku- ja lopputarkastusraportin.