Asuntoasiat kuuluvat ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen salkkuun. Ministeri pitää tätä Suomessa jo vakiintunutta vastuualueiden niputtamista luontevana, mutta korostaa asumisratkaisujen kasvanutta merkitystä.
”Rakennettu ympäristö ja siihen sisältyvät tavoitteet esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseksi ja lämmitystapojen muuttamiseksi liittyvät luontevasti energia- ja ympäristökysymyksiin.”
”Toisaalta taas rakentaminen on iso osa talouttamme. Asuntorakentaminen puolestaan mahdollistaa työvoiman siirtymisen tarpeen mukaan ja lisää osaltaan maamme tuottavuutta.”
Mykkänen muistuttaa, että hallituksen ajamien isojen uudistusten perimmäisenä päämääränä on vahvistaa valtion taloutta, mikä heijastuu asuntomarkkinoihinkin. Mikäli työllisten määrää saadaan suunnitellusti lisättyä 100 000 suomalaisen verran, tulee heistä monelle mietittäväksi myös uudet asumisen ratkaisut.
Enemmän sujuvuutta, vähemmän byrokratiaa
Hallituksen asuntopolitiikan agendan Mykkänen jakaa kahteen koriin. Ensimmäiseen kuuluu alueiden suunnittelun ja käytön sujuvoittaminen. Tavoitteena on viedä maaliin edelliseltä hallitukselta kesken jäänyt maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen. Eduskunnan käsiteltäväksi uudistus saataneen parin vuoden kuluttua.
”Haluamme vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuskaavoitusmahdollisuuksia, karsia kaavoituksen valitusoikeuksia ja -portaita sekä yksinkertaistaa rakennusmääräyksiä”, Mykkänen kertoo.
”Rakennuksia pitäisi pystyä suunnittelemaan, kehittämään ja käyttämään ilman ylimääräistä byrokratiaa. Se käy kalliiksi hidastaessaan niin hankkeiden aloituksia kuin rakennuttajan pääoman kiertonopeutta.”
Mykkäsen mukaan asuinrakennushankkeiden aikataulun nopeuttaminen vaikkapa vuodella alentaisi asuntojen hintoja.
Valtion tukema asuntotuotanto selvittelyssä
Toisessa asuntopolitiikan korissa käydään rajanvetoa siitä, missä määrin ja miten hallitus vaikuttaa asuntomarkkinoihin. ”Hallitus aikoo edistää kohtuullisen hintaista asumista lähtökohtaisesti vapaarahoitteisella asuntorakentamisella.”
Mykkänen linjaa, että tavalliset ihmiset voivat löytää markkinoilta asunnon, kunhan tarjolle tulee riittävästi sekä omistus- että vuokra-asuntomahdollisuuksia, eikä valtio keksi asumiseen tai asuntosijoittamiseen vaikuttavia lisälaskujen aiheita. Valtion tukeman asuntotuotannon kehittämistä ja valtion asuntorahaston eli VARin asemaa selvittämään ympäristöministeriö on asettanut selvitysryhmän. Se pohtii valtion tukeman asuntotuotannon merkitystä ja kehittämistarpeita muun muassa työllisyyden, segregaation torjunnan, asuntomarkkinan toimivuuden ja kestävän julkisen talouden näkökulmista. Samalla se arvioi valtion asuntorahaston käyttötarkoitusta ja asemaa sekä selvittää asuntorakentamisen tukemiseen liittyvät valtion rahoitus- ja takausvastuut vaihtoehtoineen.
”Meidän on löydettävä yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaimmat keinot edistää tarpeita vastaavien asuntojen tuotantoa ja hillitä asumiskustannuksia. Tällä hetkellä tuetun asuntotuotannon järjestelmä koostuu eri aikojen tarpeisiin räätälöidyistä palasista”, Mykkänen arvioi.
Selvitysryhmän ehdotusten on määrä valmistua vuoden 2024 maaliskuun alkuun mennessä. Mahdollisten lakiuudistusten vuoro voi olla vuonna 2025.
Pieniä viilauksia pelisääntöihin
Mykkänen arvostaa piensijoittajien toimintaa yksityisinä vuokranantajina. ”Ylipäätään hallitus toivoo, että mahdollisimman moni suomalainen pääsisi kiinni pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Asuntosijoittamisen yleistyminen onkin erinomainen asia.”
Mykkäsen mielestä asuntosijoittamisen pelisäännöt toimivat pääsääntöisesti hyvin. Hallitusohjelma nostaa silti esille tarpeita uudistaa asuntojen vuokrausta koskevaa lainsäädäntöä. Hallitus aikoo esimerkiksi perata asunto-osakeyhtiölain, jotta päätöksenteossa voitaisiin välttää solmutilanteet. ”Useimmat varsinaiseen vuokraustoimintaan vaikuttavat pelimerkit ovat oikeusministeriöllä”, Mykkänen huomauttaa.
”Oikeusministeriö miettii muun muassa tuomioistuimien riittävien resurssien varmistamista asunto-osakeyhtiöiden ja asuntojen vuokrausten riita-asioiden käsittelemiseksi. Lainsäätäjien tietysti tulisi huolehtia lähtökohtaisesti siitä, että säädetyt lait olisivat selkeitä ja yksiselitteisiä.”
Lyhytaikaisen vuokraustoiminnan turvallisuuden pohtiminen puolestaan kuuluu ympäristöministeriön kontolle. ”Airbnb-toiminta lisää tervetulleella tavalla asuntoon sijoitetun pääoman tuottoa ja matkailusesongin majoitusmahdollisuuksia. Ammattimainen lyhytaikainen majoitustoiminta tuo kuitenkin uuteen valoon vaikkapa vastuu- ja verotuskysymykset suhteessa tavalliseen vuokraus-tai hotellitoimintaan”, Mykkänen toteaa.
Ostajien luottamuksen pitää palautua
Korkojen ja rakentamisen kustannusten nousut sekä kotitalouksien ostovoiman heikentyminen ovat romahduttamassa asuntorakentamisen aloitusten määrän. Vaikka se huolestuttaa Mykkästä, hän muistuttaa vertailukohdasta. ”Asuntorakentamisella on takanaan kiivas vaihe. Viime vuonna asuntoja valmistui runsaat 42 000 ja aloitettiin liki 38 000 asunnon rakentaminen. Tänä vuonna määrät vähintään puolittuvat.”
”Tulevaisuuden kannalta keskeistä on, milloin asunnon ostajien luottamus palautuu. Tämä pätee niin omaa asuntoa havitteleviin kuin institutionaalisiin ja yksityisiin asuntosijoittajiinkin.”
Helpottaakseen asuntorakentamisen tilannetta hallitus päätti budjettiriihessään erinäisistä täsmätoimista. Hallitus muun muassa lieventää hallitusohjelmaan kirjattua erityisryhmien investointiavustusten säästöä, pidentää asumisoikeuskohteiden lainapäätösten hakemismahdollisuutta sekä yhdistää lyhyen ja pitkän korkotukimallin valtuudet korkotukilainavaltuuden sisällä. Lisäksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, eli ARAn käsittelyprosesseja ja aloituspäätöksiä sujuvoitetaan sekä ASP-korkotukilainan enimmäismäärää korotetaan.