Teema

Kaikki lähellä

Monet kodit ovat koronapandemian aikana muuntautuneet myös työtiloiksi. Millaiset jäljet pandemia jättää tulevaisuuden asumiseen ja työntekoon?

Teksti MARJO TIIRIKKA

Julkaistu lehdessä 2/2021

Suomalaiskoteihin on koronapandemian myötä tehty etätyöpisteitä muun muassa saunoihin ja portaikkojen alapuolelle. Pandemia on antanut vauhdikkaan potkun digiloikalle, kun hetkessä on opittu palaveroimaan ja osallistumaan seminaareihin virtuaalisesti.

Tampereen yliopiston kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen dosentti Juha Kostiainen ei usko etätyön pysyvän nykyisessä laajuudessaan pandemian jälkeen. ”Alussa tuntui mukavalta työskennellä kotona, mutta nyt etätyöhön ollaan jo ihan väsyneitä. Useimmat meistä kaipaavat kollegoja ja työyhteisöä”, hän sanoo. Vaikka hinkua isompiin neliöihin voisi ollakin, kaupunkien asuntojen korkea hintataso hillitsee muuttamista. Harva on valmis ostamaan kotia, jossa pelkästään työnantajaa varten hankitusta työhuoneesta voi joutua pulittamaan Helsingissä lähes 100 000 euroa.

Jos jotain myönteistä pandemiasta yrittää löytää, sen vaikutuksesta kodin ympäristö on tullut erityisen tutuksi. Kostiaisen mukaan ulkoilualueiden ja palveluiden löytymistä kodin läheltä arvostetaan jatkossakin. Tuttavia tavataan todennäköisesti pandemian jälkeen mieluummin kahviloissa ja ravintoloissa kuin kotona – siitä huolimatta, että kauniista kodista laitetaan mieluusti kuvia someen. ”Elämä levittäytyy kodista ulospäin. Asuminen ei ole mikään irrallinen asia, vaan yhtä tärkeää on lähiympäristö. Helppoutta, sujuvuutta ja asioiden läheisyyttä arvostetaan. Ne ovat osa asumisen ratkaisua.”

Työ monimuotoistuu

Kostiaisen mukaan pandemia vaikuttaa työelämän uudenlaiseen muotoutumiseen. ”Uskoisin työstä tulevan huokoista siinä mielessä, että jatkossa työtä tehdään vaihtelevasti kotona, toimistolla, kahvilassa ja asiakkaan luona. Paikka siis vaihtelee tarpeen mukaan.” Pääkonttorista tulee paikka ryhmätyölle ja yhteiselle ideoinnille. Tilat viritetään tukemaan erilaisia työnteon tapoja.

Pääkonttorin rinnalle tulevat yhteiskäyttötilat, jotka sijaitsevat lähempänä kotia. Työnantaja voi vuokrata yhteiskäyttötiloista työntekijöille erilaisia työpisteitä, joissa ergonomia on huomioitu. Samalla reissulla voi hoitaa muutkin arkipäivän asiat kuten kaupassakäynnin, viedä vaatteet pesulaan tai piipahtaa parturiin.

Ajatus vartin kaupungista leviää

Samaan aikaan pandemian rinnalla maailmalla on levinnyt ajatus vartin kaupungista, johon myös Kostiainen uskoo. Sorbonnen yliopiston professori Carlos Morenan kehittämän idean mukaan kaikki tarvittavat päivittäiset asiat koteineen, työpaikkoineen, kauppoineen, terveydenhoitoineen, palveluineen ja vapaa-ajanviettopaikkoineen löytyvät vartin kävelyn tai pyörämatkan päästä kotoa. ”Tiiviys, miellyttävyys ja palvelut kulkevat vartin kaupungin suunnittelussa käsi kädessä”, Kostiainen tiivistää. Helsingin Pasilassa sijaitsevan kauppakeskus Triplan kaltaisia jättiostoskeskuksia tuskin pääkaupunkiseudulle enää rakennetaan. Kenties kivijalkakaupoissa yhdistyy jatkossa kauppa, verkkokauppa ja tavaroiden nouto.

Yhteiskunnan palvelullistaminen jatkuu ja erilaisia palveluita syntyy koko ajan. Ruokakauppaan saattaa esimerkiksi tulla pieni keittiö, josta tehtyä ruokaa voi ostaa tai nauttia paikan päällä. ”Kivijalkoihin voi ilmestyä tanssistudioita, liikuntapisteitä, kampaamoja ja fysioterapeuttien vastaanottoja. Ne eivät tuo yhtä suuria vuokratuloja kuin ruokakaupat, mutta oleellisinta onkin, että ympäristö on viihtyisä ja kaupungissa on elämää.”

Yhdyskuntarakenne sekoittuu

Suomessa kaupunkisuunnittelua on perinteisesti ajateltu funktionaalisesti: asuinalue, työpaikat, harrastuspaikat ja ruokakaupat ovat omilla alueillaan. Urbanisoitumisen myötä tämä on murtumassa. Nykyisessä kaupunkisuunnittelussa tavoitellaan ilmastosyistäkin tiiviistä asumista, jossa olennaisia ovat myös hyvät liikenneyhteydet. Kostiainen kertoo esimerkin Espoon Keilaniemen urbanisoinnista. Entisessä toimistokorttelissa on pian elämää kaikkina vuorokaudenaikoina: toimistotalojen lisäksi alueelle tulee asuntoja, palveluja ja viihtyisä rantapromenadi. Paikalle pääsee niin metrolla kuin rakenteilla olevalla Raide-Jokerillakin. Juha Kostiainen uskoo kaupungistumisen jatkuvan kiivaana, vaikka merkkejä muutosta kehyskuntiinkin on pandemian aikana havaittu. ”Sekoittunut yhdyskuntarakenne on se juttu.”

Juha Kostiainen
Tampereen yliopiston kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen dosentti.

Toimii myös kaupunkikehityksestä vastaavana johtajana YIT Oyj:ssä.