Budjettiriihi toi sekä hyviä että huonoja uutisia vuokranantajille

Elokuun budjettiriihi teki päätöksiä, jotka vaikuttavat vuokranantajien arkeen jatkossa. Muutoksilla hienosäädetään asumistukijärjestelmää, eikä aina hyvään suuntaan. Tällä kertaa budjettiriihen päätöksissä oli sekä hyviä että huonoja uutisia vuokranantajille.

Vuokranantajien näkökulmasta vaikuttavimmat päätökset näkyivät budjettiriihen tuloksissa pienellä präntillä. Tulosten liitteessä kerrotaan: ”Asumistuessa on huomioitu julkisen talouden suunnitelmassa linjatun mukaisesti asumismenon sitominen elinkustannusindeksiin vuokraindeksin sijasta. Neliövuokrarajojen lisäämisestä asumistukijärjestelmään luovutaan ja sen sijasta enimmäisasumismenot jäädytetään vuoden 2017 tasolle. Lisäksi asumistukijärjestelmään palautetaan ns. osa-asunnon normi. Uudistukset vähentävät asumistukimenoja yhteensä arviolta 28 miljoonalla eurolla ensi vuonna.”

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Budjettiriihen päätöksissä oli sekä hyviä että huonoja uutisia.

Hyvää: Neliövuokrarajojen lisäämisestä asumistukeen luovuttiin

Budjettiriihessä päätettiin luopua huhtikuun 2017 kehysriihessä sovitusta neliövuokraleikkurista. Suomen Vuokranantajien näkökulmasta päätös on erittäin hyvä: neliövuokrarajat olisivat tehneet asumistukijärjestelmästä entistä sekavamman tuensaajien näkökulmasta.

Teimme runsaasti edunvalvontatyötä, jotta leikkurista luovuttaisiin. Leikkurista luopumista voidaan pitää hyvänä onnistumisena vuokra-asuntomarkkinoiden näkökulmasta.

Ei hyvää eikä huonoa: Enimmäisasumismenojen jäädyttäminen

Uusi päätös oli asumistuen enimmäisasumismenojen jäädyttäminen. Käytännössä tämä on lisäpäätös kehysriihessä tehtyyn päätökseen, jonka mukaan asumistuen kasvu ei ole enää sidottu vuokraindeksiin vaan elinkustannusindeksiin.

Asumistuen jäädyttäminen siirtää tukien painopistettä entisestään toimeentulotuen suuntaan. Käytännössä vaikutukset vuokramarkkinoiden näkökulmasta saattavat jäädä pieniksi: tukea eniten tarvitsevat vuokralaiset saavat tuen vain jatkossa eri luukulta. Toki voi kysyä, onko päätös fiksu tukijärjestelmän selkeyden näkökulmasta.

Suomen Vuokranantajille tukijärjestelmän yksinkertaistaminen on tärkeä tavoite.

Ei kuulosta hyvältä: Osa-asunnon normi 80 prosenttia enimmäisasumismenoista

Asumistukiuudistuksen yhteydessä 2015 luovuttiin ns. osa-asunnon normista. Normilla tarkoitetaan sitä, että asunnon osaa vuokraava henkilö ei voi saada yhtä suurta asumistukea kuin koko asuntoa vuokraava.

Nyt budjettiriihessä mainittu osa-asunnon normin palauttaminen asumistukijärjestelmään merkitsisi sitä, että asunnon osaa vuokraavien asumistuki olisi enimmillään esimerkiksi 80 prosenttia enimmäisasumismenosta. Lisäksi osa-asunnon normia sovellettaisiin todennäköisesti ihmisiin, jotka vuokraavat alle 20 neliön asuntoja.

Osa-asunnon normi kohdistuisi suurimmalta osin niihin ihmisiin, jotka asuvat kimppakämpissä ja jotka asuvat alle 20 neliön pienissä asunnoissa. Täten uudistus kannustaisi ihmisiä hakeutumaan yksiöihin kimppa-asumisen sijaan.

Päätös on asuntomarkkinoiden ja vuokralaisten kannalta huono. Aiemmin päätetty opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin vaikeuttaa myös kimppa-asuntojen vuokraamista, koska ruokakuntakäsite tekee kimppa-asumisesta tuensaajien kannalta hankalampaa. Lisäksi osa-asunnon normin vaikutus valtiontalouteen on verrattain pieni ja se jälleen myös lisää toimeentulotukimenoja, mikä ei ole hyvä kehitys.

Näyttää siltä, että osa-asunnon normi on palautettu ainoastaan, koska neliövuokraleikkuri on pitänyt korvata jollain mekanismilla. Tämä kuulostaa hölmöläisen hommalta: kun yksi huono päätös on peruttu, se korvataan toisella vähän vähemmän huonolla päätöksellä. Kimppa-asumisen kurittaminen ei ole kenenkään etu: se vinouttaa asuntomarkkinoita ja nostaa edelleen yksiöiden kysyntää ja sitä kautta niiden vuokria.

Mitä jatkossa?

Asuntomarkkinoiden kokonaisuuden kannalta valtion tulisi edelleen panostaa asumistukijärjestelmän yksinkertaistamiseen. Neliövuokrarajojen poisto oli tämän kannalta fiksu päätös – osa-asunnon normin palauttaminen puolestaan vie kuitenkin väärään suuntaan.

Kirjoittaja:
Tuomas Viljamaa
Vaikuttamistyön asiantuntija
tuomas.viljamaa@vuokranantajat.fi
040 723 5821

, , , ,

Comments are closed.