Hyvän vuokranantajuuden manifesti

Monesti ajatellaan, että sijoittaminen on sijoittamista. Tahkotaan rahaa ja saadaan tahkottu raha tahkoamaan lisää rahaa. Sitähän se sinänsä on monelle, mutta on harhaa, että asuntosijoittamisessa pääsisi pelkästään tuolla kulmalla eteenpäin. Asuntosijoittaminen on siitä erityislaatuinen sijoittamisen muoto, että siinä sijoittamisen kohteena on koti, vuokralaisen koti. Koti sijoituskohteena tuo kuvioon monta ulottuvuutta. Tunteita, perustuslaillista kodin suojaa, tukia, elämänkohtaloita, asiakassuhteen.

Sliipatut pankkimiehet stressaavat siitä, ovatko sijoitusasunnot liian velkaisia ja vivutettuja ja miten niiden arvot kehittyvät – kaupungeissa raketin lailla ja taantuvilla takamailla hautautuen pikkuhiljaa maanrakoon. Totta kai nämä ovat äärettömän tärkeitä näkökulmia ja kansantaloudellisestikin merkittäviä asioita.

Itse stressaan kuitenkin enemmän sitä, ymmärtääkö asuntosijoittaja- ja vuokranantajakenttä oikeasti vuokranantajuutta euroja laajemmin. Ajattelen niin, että ne, jotka ymmärtävät, ovat tulevaisuuden menestyjiä tällä kentällä. Eivät vuokramarkkinasta katoa pienet tai isot, yksityiset tai institutionaaliset toimijat kokonsa perusteella, vaan markkinasta häviävät tulevaisuudessa ne, jotka eivät ymmärrä alan ihmislähtöisyyttä. Sitä, että toiminnan kannattavuus koostuu taloudellisten fundamenttien lisäksi siitä ihmisyydestä, kommunikaatiosta, yhteistyöstä, ymmärryksestä ja sympatiastakin, jota vuokrauksen osapuolet toisilleen edustavat ja osoittavat.

Hyvä vuokranantaja ei ole höpönassu vaan gentlemanni

Lanseerasimme tämän vuoden alusta ajatuksen hyvästä vuokranantajuudesta. Sen määritteleminen tyhjentävästi on mahdotonta, mutta uskon, että pystymme voimakkaalla esimerkillä, kannanotoilla ja tarinoilla muokkaamaan ja muodostamaan kuvaa siitä, millainen hyvä vuokranantaja on. Onneksi vuokramarkkinassa on myös paljon toimijoita, jotka omalla esimerkillään sanoittavat sitä, mitä mekin haemme. Ei höttöä höpönassuilua, vaan jotain sellaista, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan herrasmiesmäisestä olemuksesta ja käytöksestä. Siinä ei ole mitään sinisilmäistä eikä altruistista toisten nöyristelyä, vaan kyse on tekemisestä ja olemisesta, joka tähtää kaikkien hyvään, sekä toimijan itsensä että ympäristön hyvinvointiin.

Sillä, että sisäistää hyvän vuokranantajuuden merkityksen ja pyrkii toiminnassaan sitä kohti, on mielestäni suuri merkitys monessa suhteessa. Ensiksi sillä on merkitys vuokramarkkinan ekosysteemin kehittymisen kannalta ja toimijoiden pärjäämisen ja onnistumisen kannalta. Se, miten vuokranantajat toimivat kollektiivisesti, määrittelee sen, minkä suunnan vuokra-asuminen Suomessa ottaa.

Vaikka toimijat ovat ensisijaisesti omaan napaansa tuijottavia yksilöitä, pitäisi jokaikisen ymmärtää oma merkityksensä kokonaisuuden kannalta ja toimia niin, että toiminnan suunta kulkee kollektiivisesti kohti onnistumista ennemmin kuin taantumista.Onko niin, että vuokra-asumisesta tulee haluttu ja tavoiteltu ja lisäarvoa yhteiskunnalle tuottava asumisen muoto? Riittääkö hyviä vuokralaisia joka oksalle tulevaisuudessakin? Palataanko ja/tai jatketaanko omistusasumisen hegemonian tavoittelua?

Hyvä vuokranantaja vaikuttaa koko alan, vuokra-asumisen ja asuntosijoittamisen arvostukseen.

Vuokranantajien yhteiskunnallinen merkitys on sitä vahvempi, mitä arvokkaammin toimimme

Toisen ison merkityksen hyvä vuokranantajuus saa siinä, millaisena asiana vuokranantajuutta pidetään yhteiskunnan ja poliittisen päätöksenteon kannalta. Haluan toimia niin, että muutkin kuin oikeistolaiset voivat uskoa, että yksityiset vuokranantajat (2/3 vapaista vuokramarkkinoista) ovat oikeasti yksi yhteiskunnallinen tukipilari, jonka perustusta pitää enemmin paaluttaa ja peruskorjata kuin jättää oman onnensa nojaan rapautumaan.

Enkä tarkoita tässä nyt sitä, että kaikki maailman tuet ja panostukset pitäisi kohdistaa yksityisiin vuokranantajiin, vaan siitä, että heidän verotuksellisesta, lainsäädännöllisestä ja prosessuaalisesta toimintaympäristöstään pidetään sellaista huolta, että kukaan heistä ei heittäisi hanskoja tiskiin sen takia, että verotus koettaisiin epäreiluksi, että vuokralaisten ja vuokranantajien oikeudet olisivat epätasapainossa tai että ongelmien eteen tullessa niiden selvittäminen kestäisi ja maksaisi niin kauan, että vahvempikin murtuu.

Etujärjestöjen, kuten meidän, tehtävänä on lytätä päivänvaloa kestämättömiä toimintatapoja ja pitää yllä yhteiseen hyvään tähtäävää spirittiä. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että sillä, miten toimijat markkinassa oikeasti toimivat, on kaikkein suurin merkitys. Sillä on vaikutuksensa siihen, pystyykö myös poliittisen kentän vasen laita näkemään yhteiskunnallisesti tavoiteltava hyvänä sen, että ihmiset omilla säästöillään ja riskillään tarjoavat koteja toinen toisilleen.

Sillä sitähän se on, niin vuokralaiset kuin yksityiset vuokranantajatkin, ihminen ihmisiä toisilleen. Toimitaan sen mukaisesti.

Mia

ps. Hyvä vuokranantajuus on asia, jota haluamme pitää esillä myös syksyn ykköstapahtumassa Asuntosijoittaja 2017. Olemme kutsuneet hyvän vuokranantajuuden sinfonioita virittelemään filosofi Esa Saarisen, joka luvannut tulla debytoimaan aiheesta otsikolla ”Ihminen ja tunteet asuntosijoittamisessa”. Odotan lokakuuta suurella innolla.

Kirjoittaja on Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva, mia.koro-kanerva@vuokranantajat.fi, p. 050 303 1615.

, ,

Comments are closed.