Kuntavaalit

Suomen Vuokranantajien kuntavaaliteemat 2017

Asuntopolitiikka keskeiseksi osaksi kuntien strategiaa

Sote- ja maakuntauudistus etenee. Kuntien rooli paikallisten ja seudullisten elinvoiman edistäjinä korostuu entisestään. Koulutus, kaavoitus ja kehittäminen nousevat 1.1.2019 alkaen entistä suurempaan keskiöön sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden siirtyessä maakuntien tuottamisvastuulle. Kunnilla on merkittävä rooli asuntopolitiikan harjoittamisessa ja asuntopolitiikan toimintaedellytysten luomisessa. Asuntopolitiikalla tulee olemaan suuri merkitys siihen, kuinka kunnat onnistuvat ylläpitämään, ja jopa kasvattamaan elinvoimatekijöitään.

Asuntopolitiikka on pääasiassa kaupunkien eli kasvukeskusten käsissä. Kaavoitus, tonttipolitiikka ja lupaprosessien tehokkuus ovat ratkaisevia asuinalueiden positiivisen kehityksen kannalta. Kaupunkeja suunnitellaan ja kehitetään pitkälti asuntotuotantotavoitteilla.

On tärkeää, että Suomessa ja sen kaupungeissa ja kunnissa päästään asuntotuotantotavoitteisiin. Paras tapa edistää sitä, on parantaa asuntosijoittamisen edellytyksiä. Näin saadaan lisää asuntoja erityisesti kaupunkiseuduille.

Vuokra-asuminen tulee lisääntymään, koska ihmisten muuttoliike työn perässä kasvaa. Suomessa tehdään vuosittain noin 800 000 muuttoa vuodessa. Tällä hetkellä erityisesti pääkaupunkiseudulla on joillain aloilla jopa työvoimapulaa, kun taas muualla Suomessa on suurempaa työttömyyttä. Asumisratkaisuilla voidaan edistää työllisyyttä. Jos ihmisellä ei ole asuntoa, hänellä ei myöskään ole mahdollisuutta työllistyä.

Uudet työpaikat syntyvät kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille. Vuosina 2000–2012 koko maan uusista työpaikoista noin 90 prosenttia uusista työpaikoista syntyi kymmenen suurimman kaupungin alueelle. Työelämän muutos luo lisää tarpeita tarjota monipuolisesti erilaisia asumisvaihtoehtoja. Ihmisten liikkumisen edellytysten parantaminen työn perässä on koko kansantalouden näkökulmasta keskeistä. Tärkeää kuitenkin on, että ihmiset voivat vapaasti valita asuinpaikkansa.

Markkinoilla on 295.000 yksityishenkilön omistamaa vuokra-asuntoa, joissa asuu noin 430.000 henkilöä. Yksityisten omistamat vuokra-asunnot muodostavat noin kolmasosan kaikista vuokra-asunnoista. Valtaosa näistä asunnoista on piensijoittajien omistuksessa. Yksityisillä vuokranantajilla on keskeinen merkitys riittävän ja ihmisten tarpeita vastaavan asuntotarjonnan varmistamisessa.

Kunnat ja kaupungit elinvoiman tuottajina

Ympäristöministeriön tavoitteena on, että asuinolot vastaavat ihmisten asumistarpeita ja asuntomarkkinat toimivat. Asuntopolitiikalla edistetään kaikkien ihmisten mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, yhteiskunnan ja työmarkkinoiden toimivuutta sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Suomen hallituksen yksi kärkihankkeista on asuntorakentamisen lisääminen.

Hallituksen tavoitteena on kannustaa asuntorakentamisen lisääntymiseen. Kaava- ja rakentamisen lupajärjestelmiä sujuvoitetaan rakentamisen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Tavoitteena on vahvistaa talouden kasvua ja työllisyyttä, lisätä asuntotarjontaa, uudista asuntokantaa, vastata asuntojen kysyntään, edistää rakennusalan kilpailua, lisätä asumisen valinnanvapautta sekä vastata asuntotarpeen rakenteen muutokseen.

Elämme globaalia murrosvaihetta. Kaupungistuminen on vahvistuva trendi ja kaupunkien pitää ottaa politiikassa huomioon tämä suuntaus. Tulevissa kuntavaaleissa asuntopolitiikka pitää nostaa keskusteluun keskiöön toisin kuin ennen. Kunnilla on suuri mahdollisuus vaikuttaa omaan elinvoimaisuuteensa. Asumisella ja asuntopolitiikalla on suuri merkitys tämän kehityksen mahdollistajina.

Kuntien asuntopolitiikan kehittäminen – mitä olisi tehtävä?

  • Kuntien ja kaupunkien on luotava asuntopoliittinen ohjelma, joka linjaa kaavoitusta, liikennesuunnittelua, asuinalueiden ja asuntojen rakentamista sekä asuntotuotantotavoitteita
  • Asuntopolitiikassa tunnistetaan yksityiset vuokranantajat merkittävinä asumisen vaikuttajina ja yksityisten vuokranantajien toimintaedellytysten parantaminen nähdään kaupungin asuntorakentamisen ja kaupunkikehityksen merkittävänä tekijänä. Yksityisellä vuokranantajalla on jatkuva käytännön tuntu alueiden vetovoimatekijöihin vuokra-asuntoa etsivien ihmisten kautta eri puolella Suomea.
  • Vuokra-asuminen tulee lisääntymään ja yksilöllisiä asumistarpeita tulee lisää. Tähän tarpeeseen vastaaminen edellyttää vahvasti yksityisten vuokranantajien mukanaoloa. Yksityisten vuokranantajien mahdollisuuksia parannetaan kuntatasolla parhaiten mm. joustavoittamalla rakentamisen kaavamääräyksiä sekä edistämällä täydennysrakentamista, konversioita ja tonttiluovutusta ryhmärakennuttamiselle. Kuntien elinvoiman kehittämisen näkökulmasta Vuokranantajat ry:n jäsenistön asiantuntemusta olisi hyvä hyödyntää jo varhain asuinalueiden kaavoitus ja suunnitteluvaiheessa.
  • Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa pitää jatkaa tiivistä yhteistyötä valtion kanssa. Suurten kaupunkiseutujen MAL-aiesopimukset ovat hyvä alku. Seuraavalla sopimuskaudella (2020-) pitää kasvavia kaupunkiseutuja tuoda lisää sopimusten piiriin. Samalla sopimusten velvoittavuutta esimerkiksi asuntotuotantotavoitteiden osalta pitää vahvistaa, jotta asuntotavoitteisiin päästään.
  • Jotta kaupunki voisi kehittyä suotuisasti on huomioitava veropolitiikan välittömät vaikutukset asumisen hintaan. Kaupunkien olisikin pidättäydyttävä esimerkiksi kiinteistöveron korotuksista, joka siirtyy käytännössä suoraan asumisen kustannuksiin.

Kasvukeskusten vuokrataloyhtiöt

  • Kaupunkien ja kuntien vuokrataloyhtiöiden uudistuotanto pitää ohjata enemmän erityisasumisen ja pienituloisten piiriin. Nykyisen korkotason vallitessa ja muuttoliikkeen ollessa kasvaville kaupunkiseuduille on saatavissa myös yksityisiä investointeja. Vaikka tuetun tuotannon tavoitteena on saada vuokra-asuntoja markkinavuokraa edullisemmin, Helsinkiä lukuun ottamatta tuetun kannan vuokratasot eivät merkittävästi eroa vapaarahoitteisesta kannasta. Tuetussa kannassa on myös ongelmallista se, ettei asunnoissa asu kaikilta osin sellaiset pienituloiset tai muutoin vaikeasti asutettavat henkilöt, joita varten tuettu asuntokanta on luotu.
  • Kaupunkien vuokrataloyhtiöiden on kannettava suurempaa vastuuta heikoimmassa asemassa olevista asukkaista. Nyt tuki ei kohdennu oikein, jos kaupungin tukiasunnossa asuu hyvätuloisia.
  • Kaupunkien ja kuntien olisi syytä harkita asteittain vähentää ja myydä vuokra-asuntoja vuokrataloyhtiöiden asuntokannastaan. Saaduilla rahoilla kaupunki voisi rahoittaa esimerkiksi kaupunkikehitykseen tehtäviä investointeja, kuten parannuksia joukkoliikenteeseen ja muuhun infrastruktuuriin.
  • Kaupunkien vuokratalojen rakentaminen pahimmillaan lisää myös asuinalueiden segregaatiota eli eriytymistä. Yksityisten vuokranantajien omistamat asunnot ovat laajasti ympäri asuntokantaa, joten yksityisten huomioon ottaminen kaupungin asuntopolitiikassa edistää myös tasapainoista väestörakennetta.
  • ARA-vuokra-asunnot ovat tulonsiirto, joiden rakentamiseen ja ylläpitoon osallistuvat myös muut veronmaksajat
  • Kaikkien kuntien on laskettava talousarviossaan auki, kuinka paljon kunnan alueen ARA-vuokra-asuntojen rakentamista tuetaan. Piilossa olevat tuet, kuten alennetut tonttien hinnat ja vuokrat, pitää saada näkyviin, jotta päätöksenteko on mahdollisimman läpinäkyvää. Avoimuuden näkökulmasta näin pitää ehdottomasti toimia.
  • ARAn tukemia asuntoja ei pidä rakentaa, jos se syrjäyttää yksityisen investoinnin. Tuotantotukiasuntojen pitää olla asuntorakentamista täydentävää.
  • Tällä hetkellä noin 200 kunnassa ARA-vuokrat ovat korkeampia. Tukimuodon tarkoituksenmukaisuus pitää aina selvittää tapauskohtaisesti.

Kaavoitusprosessein sujuvoittaminen ja rakentaminen

  • Kaavoitusta pitää pystyä vauhdittamaan kaikilla asteilla.
  • Selvissä tilanteissa kaavavalitukset pitää voida käydä nopeutetussa prosessissa
  • Erityisesti kaupunkien pitää mahdollistaa täydennysrakentamista kaavoituksen osalta mahdollisimman paljon. Tiivistyvä kaupunkirakenne on järkevää.
  • Toimistojen ja liiketilojen muuttamista asunnoiksi pitäisi saada nykyistä tehokkaammaksi
  • Taloyhtiöiden täydennysrakentamiseen pitää erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla aktiivisesti tukea ja kannustaa
  • Kaupunkien pitää lieventää asuntojen hintaa nostavia tarpeettomia kaavamääräyksiä. Määräyksiä pitää purkaa muun muassa autopaikkojen ja julkisivumateriaalien sekä talojen muodon ja sijoittelun osalta.
  • Rakennusjärjestys ohjaa kuntien rakentamista. Kaikissa kunnissa on syytä selvittää, onko kunnan rakennusjärjestys ajan tasalla.
  • Rakennusjärjestyksiä pitää muuttaa mahdollistavaan suuntaan. Esimerkiksi aurinkopaneelin asentamiseen taloyhtiön kerrostalon katolle ei pitäisi tarvita erillistä toimenpidelupaa.

Joukkoliikenne tukee kaupunkien kasvua

  • Joukkoliikenteeseen pitää panostaa ja on merkittävä osa kaupunkisuunnittelua, koska se ohjaa asuntorakentamista.
  • Lähiöiden saavutettavuus kaupunkien keskustoihin nojaa toimivaan joukkoliikennejärjestelmään
  • Raideliikenneinvestoinnit tukevat suurten kaupunkien kasvua, joihin myös valtion on osallistuttava entistä suuremmalla panoksella
  • Joukkoliikenteen kehittäminen on hyvä tapa lisätä yhteistyötä kaupunkiseudun sisällä

Suomen Vuokranantajat ry – Keskeinen asuntomarkkinoiden asiantuntijaorganisaatio

Suomen Vuokranantajat ry on yksityisten vuokranantajien valtakunnallinen palvelu- ja edunvalvontajärjestö. Edistämme valtakunnallisesti vuokranantajien asemaa ja tarjoamme Suomen parasta asiantuntijatietoa vuokrauksesta ja asuntosijoittamisesta.

Suomen Vuokranantajiin kuuluu yli 11 000 yksityistä vuokranantajaa. Yksityiset vuokranantajat edustavat kaikkiaan vuokra-asuntomarkkinasta noin 60 prosenttia. Muut toimijat ovat institutionaalisia, kuten isot vuokrataloyhtiöt (esim. VVO ja Sato), asuntorahastot, säätiöt jne.

Suomen vuokranantajat ry:n jäsenet edustavat hyvin laajasti erilaisia sosioekonomisia ammattiryhmiä. Jäsenistön joukossa on mm. alemmat ja ylemmät toimihenkilöt, yrittäjät, eläkeläiset jne. Yhdistyksen jäsenet ovat näin ollen tärkeitä vaikuttajia myös muilla yhteiskunnan osa-alueilla oman päätoimensa kautta. Tavallisesti yksityinen vuokranantaja harjoittaa vuokraustoimintaa oman työnsä ohella.

Suomen vuokranantajat ry:n johtavalla asuntoasioiden ja asumisen osaamisella ja asiantuntemuksella on käyttöä uudistuvien kuntien roolin uudelleen määrittelyssä laajasti koko Suomessa.

Suomen Vuokranantajien jäseniä ehdolla kuntavaaleissa:

Espoo

Kaarina Jääskeläinen, Kristillisdemokraatit

Pertti Jääskeläinen, Kristillisdemokraatit

 

Helsinki

Ville Hurmalainen, Keskusta

Leila Kaleva, Kokoomus

Kauko Koskinen, Kokoomus

Sari Näre, Vihreät

Taru Päivike, Keskusta

Petri Roininen, Kokoomus

Daniel Sazonov, Kokoomus

Aino Tuominen, Vihreät

 

Hyvinkää

Vesa Piekkari, SDP

 

Hämeenlinna

Matti Mikkola, Perussuomalaiset

 

Iitti

Maria Kokkonen, Keskusta

 

Jyväskylä

Sirpa Kaikkonen, Keskusta

 

Kangasniemi

Marjaana Sävilammi, Keskusta

 

Kirkkonummi

Greger Englund, RKP

Sari Jouhki, Kokoomus

 

Kouvola

Jaana Lehtilä, Vihreät

 

Lahti

Sami Reinikka, Kokoomus

Heikki Ulvila, Kokoomus

 

Laukaa

Jorma Leivonen, Keskusta

 

Lohja

Bror Heinola, Perussuomalaiset

Kari Kyttälä, Kokoomus

 

Loimaa

Tarja Mäki-Punto-Ristanen, Kokoomus

 

Orimattila

Matti Pietilä, Kokoomus

 

Paimio

Martti Mäkinen, Perussuomalaiset

 

Pori

Henna Heino-Kuoppamäki, Vihreät

 

Pyhtää

Anne Metsola, Kokoomus

 

Savitaipale

Juhana Liimatainen, Keskusta

 

Tampere

Hannele Piitulainen, Vihreät

Jarkko Rikala, Kokoomus

 

Vantaa

Jari Ahokas, Kokoomus

Mika Rautio, Kokoomus

 

Ylöjärvi

Katariina Sorvanto, Kokoomus