Uudiskohteet

Moni on ottanut ensiaskeleensa vuokranantajana perittyään asunnon tai muutettuaan pois ensimmäisestä omistusasunnosta. On siis ilmeistä, että käytettyjen asuntojen vuokraaminen on tuttua ja turvallista. Monen mielestä tuotto on vanhoissa asunnoissa uudiskohteita parempi. Vaikka remontin tarvetta on usein enemmän, on vanhan asunnon hinta huomattavasti uutta edullisempi. Uudiskohteen hintakaan tuskin kehittyy samassa tahdissa vanhojen kanssa. Näin lienee myös vuokran kanssa. Myös uudiskohteiden vastikkeet mitä luultavimmin nousevat vuosien vieriessä, kun remonteille alkaa olemaan tarvetta. Rahoitusvastike saattaa myös lähitulevaisuudessa nousta, kun yhtiö alkaa lyhentää lainan pääomaa pelkkien korkojen maksamisen lisäksi.

Uudiskohteita rakennetaan usein kehittyviin keskuksiin ja kasvaville asuinalueille, jolloin voisi olettaa, että vuokralais- ja ostajaehdokkaita löytyy jatkossakin. Uusia kohteita markkinoidaan esimerkiksi sillä, että neliöt on käytetty järkevästi. Uudet asunnot lienevät myös perusominaisuuksiltaan vanhoja paremmat, sillä esimerkiksi rakennusmääräykset ovat niiden kohdalla tiukemmat. Pääsääntöisesti remontille ei pitäisi hetkeen olla tarvetta, ja pienet viatkin kuuluvat usein takuun piiriin. Esimerkiksi kosteusvauriolta ei kuitenkaan aina uudiskohteissakaan välty, vaikka ne pyritäänkin pitämään poissa muun muassa sertifioiduilla materiaaleilla ja rakentajilla sekä turvallisilla tekniikoilla.

Uusia rakennuksia suunnitellessa on usein pyritty huomioimaan muun muassa allergiset ja liikuntarajoitteiset asukkaat. Nykyaikainen varustelu paitsi helpottaa arkielämää myös säästänee energiaa ja sitä kautta rahaa. Nykytekniikalle on valmiudet ja lämpötila pysyy tasaisempana vuodenajoista riippumatta. Myös parvekkeet ja terassit ovat nykyasunnoissa ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Nämä ovat toki seikkoja, jotka vaikuttavat lähinnä vuokralaisen viihtyvyyteen. Siihen on kuitenkin hyvä panostaa, jos haluaa pitkäaikaisen vuokralaisen ja hyvän vuokrasuhteen.

Uudisrakennuksissa yhtiölainan osuus on usein 70 prosentin luokkaa. Asuntoon pääsee kiinni siis melko alhaisella pääomalla. Usein ostaja maksaa kaupanteon yhteydessä vain osan, esimerkiksi 20 prosenttia, myyntihinnasta ja kohteen valmistuttua loput. Tällöin kannattaa kuitenkin ottaa selvää siitä, kuinka osakkaan maksamat lainaosuudet ja pääomavastikkeet käsitellään yhtiön kirjanpidossa. Vain, jos kyseiset maksusuoritukset tuloutetaan, ovat ne osakkaan pääomaverotuksessa vähennyskelpoisia. Kannattaa muistaa, että vaikka rakennusliike olisikin päättänyt tulouttaa pääomavastikkeet, voi yhtiökokous päättää asiasta toisin. On kuitenkin melko todennäköistä, että yhtiö pysyy kerran valitulla tiellä, eikä alun perin tuloutettuja pääomavastikkeita aleta myöhemmin rahastoimaan.