Asumisen tukijärjestelmien kehittämistä pitää jatkaa

TIEDOTE

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT julkaisi tänään tutkimuksen, jonka mukaan asumistuki nostaa vuokria luultua vähemmän. Uusi tutkimustieto on tärkeä lisä vilkkaaseen keskusteluun asumisesta ja asumisen tukipolitiikasta. Suomen Vuokranantajien mielestä asumisen tukijärjestelmien yksinkertaistamista tulee jatkaa.

Yleinen asumistuki on sosiaaliturvajärjestelmän läpinäkyvin ja parhaiten asumiseen kohdentuva tukimuoto. Sen vuoksi sen julkinen kritisointi ja keskustelu siitä onkin helpointa. Suomen Vuokranantajien mukaan VATTin uusi tutkimus selkeyttää keskustelua.

”Toivottavasti julkisesta keskustelusta poistuu nyt löysät heitot, joiden mukaan asumistuki ”valuisi vuokranantajan taskuun”. Tutkijat osoittavat, että asumistuen yhteyttä vuokrien nousuun on liioiteltu”, sanoo Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja2016 -kyselyn mukaan yksityisistä vuokranantajista 44 prosenttia ilmoittaa, että heidän vuokralaisensa (tai joku heidän vuokralaisistaan) saa asumistukea. Valtiovarainministeriön arvion mukaan noin puolessa vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista asuu asumistuen saaja.

”Asumistuki ei siis näyttele isoa roolia vuokralaisten valinnassa yksityisillä vuokranantajilla, vaan vuokralaisen luotettavuus, säännölliset tulot ja asunnon sopivuus vuokralaiskandidaatin elämäntilanteeseen ovat tärkeimmät kriteerit”, luettelee Koro-Kanerva.

Asumistukimenojen kasvu ei johdu vuokrien noususta

Tilastojen perusteella on selvää, että viime aikojen asumistukimenojen kasvu ei ole johtunut vuokrien aiempaa nopeammasta noususta. Vuoden 2015 asumistukiuudistus lisäsi tuen saajien määrää ja nosti asumistukimenoja. Pitkään jatkunut työttömyys ja heikko talouskasvu on lisännyt merkittävästi asumistuen saajien määrää, mikä on myös osaltaan johtanut asumistukimenojen kasvuun.

”Vuokrien nousuun on erityisesti vaikuttanut kaupunkiseutujen kasvava kysyntä, hoitokulujen kasvu ja verorasituksen nousu. Markkinoilla on myös viimeiset vuodet ollut selkeitä viitteitä, että yritystoimijat nostavat vuokria enemmän kuin yksityiset vuokranantajat. Vain 18 prosenttia yksityisistä vuokranantajista nostaa vuokraa vuosittain ”, Koro-Kanerva alleviivaa.

Asumisen tukijärjestelmien kehittämistä on jatkettava

Yleinen asumistuki on jaettu kuntaryhmittäin neljään eri ryhmään. Ensimmäinen ryhmä on Helsinki, toinen ryhmä on muu pääkaupunkiseutu, kolmanteen ryhmään kuuluvat muut suuremmat kaupungit ja neljänteen ryhmään kuuluvat loput Suomen kunnat. Kuntaryhmiä pitäisi miettiä aivan uudelleen.

”Käytännössä esimerkiksi Tampere ja Kouvola eivät ole asuntomarkkinoiden osalta samanlaisia, joten ei ole perusteltua, että ne kuuluvat samaan yleisen asumistuen ryhmään”, perustelee Koro-Kanerva.

Suomen Vuokranantajien näkemyksen mukaan asumistukimenojen kasvua pitää hillitä ja asumisen tukien yhdenmukaistamista ja yksinkertaistamista pitää jatkaa. Hyvä esimerkki yksinkertaistamisesta on kesällä toteutuva opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin.

”Asumistuen leikkaaminen kannattaisi tehdä enimmäisasumismenojen leikkaamisen kautta, kuten opiskelijoiden siirron yhteydessä yleisen asumistuen piiriin tehtiin. Neliövuokraleikkuri monimutkaistaa järjestelmää ja tekee siitä tuensaajallekin hankalamman ymmärtää”, sanoo Koro-Kanerva.

”Eläkkeensaajien asumistuki pitäisi seuraavaksi yhtenäistää yleiseen asumistukeen. Pitkällä aikavälillä on syytä pohtia siirtymistä jonkinlaiseen perustulomalliin, jossa asukkaiden oma vastuu asumisensa järjestämisestä vahvistuisi. Saattaa kuitenkin olla, että joissain tilanteissa on syytä myös olla olemassa jokin asumiseen korvamerkitty tukimuoto. Kaikista heikoimmassa asemassa olevista on suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa pidettävä huolta”, jatkaa Koro-Kanerva.

Lisätietoa:

Toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva, mia.koro-kanerva@vuokranantajat.fi, p. 050 303 1615
Vaikuttamistyön asiantuntija Tuomas Viljamaa, tuomas.viljamaa@vuokranantajat.fi, p. 040 723 5821

, , , ,

Comments are closed.